Nykyään Hetta–Pallas-vaellusreitti on aihe, joka herättää monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Hetta–Pallas-vaellusreitti on onnistunut nousemaan toistuvaksi keskustelunaiheeksi eri piireissä joko ammatillisen merkityksensä, yhteiskunnallisen vaikutuksensa tai yksinkertaisesti yleisen kiinnostuksensa vuoksi. Lisätietoa Hetta–Pallas-vaellusreitti:stä ja sen tärkeydestä on tullut monien prioriteetti, koska sen vaikutukset voivat olla merkittäviä jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Hetta–Pallas-vaellusreitti:n aihetta ja analysoimme sen vaikutusta eri yhteyksissä.
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Hetta–Pallas-vaellusreitti on Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon kuuluva vuonna 1934 merkattu vaellusreitti. Vaellusreitti on 55 kilometriä ja Hetta-Pallas hiihtoreitti 53–60 kilometriä pitkä. Vaellusreitti kulkee tunturijonoa myöden huiputtaenselvennä matkalla useita tuntureita. Tunturien välillä laskeudutaan kuruihin. Reitti on merkitty puisilla nuolitolpilla. Hiihtoreitti kulkee pääasiassa alavemmilla ja suojaisemmilla mailla, välillä Sioskuru-Hannukuru ja Nammalakurun kohdalla hiihtoreitti kulkee avotunturissa.
Vaellusreitin voi kulkea joko Enontekiön Hetasta Pallastunturin luontokeskukseen tai päinvastoin. Reitin varrella on kuusi autiotupaa, useita kotia, sekä Hannukurun erämaasauna. Tuvilla on vesipaikka. Luonnonvedet ovat pitkälti juomakelpoisia.
Reitti kuljetaan useimmiten neljässä päivässä autiotuvalta toiselle: Hetasta Sioskuruun 15 kilometriä sisältäen venekyydin, Sioskurusta Hannukuruun 12 kilometriä, Hannukurusta Nammalakuruun 13 kilometriä ja Nammalakurusta Pallakselle 13 kilometriä. Päivämatkat eivät ole pitkiä, mutta nousua ja laskua on melko paljon.
Heti reitin alussa ylitetään Ounasjärvi veneellä. Hetta–Pyhäkero-välillä maasto on mäntykangasta, eikä reitti nouse vielä tunturiin. Ounastunturien Pyhäkeron juurella on ensimmäinen autiotupa.
Pyhäkeron autiotuvalta noustaan ylös Ounastunturien Pyhäkerolle, jossa näköala avartuu ja näkee tunturiketjun ja -reitin Pallakselle asti. Pyhäkerolta laskeudutaan Sioskuruun, jossa on autio- ja varaustupa.
Sioskurusta noustaan takaisin tunturiylängölle. Muutaman kilometrin jälkeen on mahdollista poiketa itään Tappurin autiotuvalle reilun kilometrin päähän. Normaali reitti jatkuu etelään tunturijonoa myöten Pahakuruun. Sioskuru–Pahakuru-välin reitti kulkee Marastojoen ja neljän vaaran yli. Nimestään huolimatta nämä vaarat ovat käytännössä tuntureita. Rouvivaaran etelärinteeltä aukeaa avara näköala tunturiylängölle Rouvivuoman yli Pallastuntureille.
Tappurin tuvalta lähtee reitti sekä Pahakuruun että Hietajärven kautta Ketomellan pysäköintialueelle 957-tien varteen.
Puolentoista kilometrin matka Pahakurulta Hannunkurulle kulkee pääosin tasaisella kankaalla. Hannunkurussa on autio- ja varaustuvan lisäksi kota ja sauna.
Hannukurusta noustaan laakealle Suastunturille. Sieltä laskeudutaan Suoskuruun, jossa on kota. Suoskurusta reitti nousee verrattain paljon Lumikerolle. Huipun eteläpuolella Lumikurussa kuljetaan poroaidassa olevan portin läpi. Poroaidan jälkeen sivutaan Vuontiskeroa ja saavutaan Montellin kodalle. Montellin kodalta Nammalakurun autio- ja varaustuvalle on 1,2 kilometriä. Pikkuvaaroilta aukeaa näköala Nammalakuruun ja pyöreälakisille Pallastuntureille.
Nammalakurusta reitti kulkee Jäkäläkeron länsirinnettä Rihmakurun kodalle. Kodalta alkaa viimeinen pitkä nousu Taivaskeron satulaan niin rakkakivikkoa kuin tunturiniittyä pitkin. Satulasta laskeudutaan Pyhäkeron länsirinnettä Vatikuruun ja Pallakselle. Satulasta voi käydä Pallastuntureiden korkeimmalla huipulla Taivaskerolla 807 metrissä.