Hevosjuotikas

Nykymaailmassa Hevosjuotikas:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Olipa kyseessä henkilökohtainen, ammatillinen tai akateeminen taso, Hevosjuotikas on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Se on ilmiö, joka on herättänyt keskustelua, pohdintaa ja analysointia useilla tieteenaloilla, mikä on herättänyt sekä innostusta että huolta. Selvittääksemme Hevosjuotikas:tä ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme, tässä artikkelissa tutkimme sen eri puolia, tutkimme sen alkuperää ja kehitystä sekä analysoimme sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen.

Hevosjuotikas
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Nivelmadot Annelida
Luokka: Clitellata
Alaluokka: Juotikkaat Hirudinea
Lahko: Arhynchobdellida
Heimo: Haemopidae
Suku: Haemopis
Laji: sanguisuga
Kaksiosainen nimi

Haemopis sanguisuga
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

  Hevosjuotikas Wikispeciesissä
  Hevosjuotikas Commonsissa

Hevosjuotikas (Haemopis sanguisuga) on juotikkaiden alaluokkaan (Hirudinea) kuuluva laji. Hevosjuotikas elää rantavesissä ja kasvaa 10–15 cm pituiseksi. Se on peto, joka syö pieniä vesieläimiä kuten toukkia, kotiloita ja sammakon- tai kalapoikasia, jotka se nielee kokonaisina. Se ei ime verta ja on ihmiselle vaaraton.[2] Useimmiten hevosjuotikas on ruskea tai musta. Hevosjuotikkaalla on yhteensä 10 silmäpistettä, jotka kiertävät päätä.

Ulkonäöltään hevosjuotikkaan voi sekoittaa Suomessa harvinaisempaan verijuotikkaaseen (Hirudo medicinalis).[3]

Lähteet

  1. ↑ Risto Väinölä: Hevosjuotikas – Haemopis sanguisuga Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  2. ↑ Kurtto, Arto ym.: Suomalaisen luonto-opas. Yli 500 Suomen luonnon kasvia ja eläintä, s. 440-441. Tammi, 1996. ISBN 951-30-6601-0
  3. ↑ Miten erottaa verijuotikas samankaltaisista lajeista Ympäristö. Viitattu 21.3.2021.

Aiheesta muualla