Nykymaailmassa Hexenhaus:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Hexenhaus on herättänyt monien huomion ja herättänyt intohimoista keskustelua eri aloilla yhteiskunnallisesta vaikutuksesta populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme kattavasti Hexenhaus:n eri puolia, analysoimme sen kehitystä ajan mittaan, sen merkitystä nykyään ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen. Lisäksi tarkastelemme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä Hexenhaus:stä tarjotaksemme lukijoillemme täydellisen ja tasapainoisen näkemyksen tästä kiehtovasta aiheesta.
Hexenhaus | |
---|---|
Tiedot | |
Toiminnassa | 1983–1987 |
Tyylilaji | goottirock, post-punk |
Kotipaikka | Pori |
Laulukieli | suomi |
Jäsenet |
Eki Eriksson, laulu (1983–1987) |
Levy-yhtiö |
Zoo Rekords, 1984 |
Hexenhaus oli vuosina 1983–1987 toiminut suomalainen goottirock-yhtye.
Muiden goottiyhtyeiden tapaan myös Hexenhaus oli tunnettu erityisen synkistä sanoituksistaan. Soundi-lehden arvostelija kuvasi yhtyettä ”yhtä synkäksi kuin Pyhät Nuket, Musta Paraati ja Sielun Veljet yhteensä”.[1] Hexenhaus julkaisi ainoastaan yhden singlen vuonna 1984. Lisäksi yksi yhtyeen kappale oli mukana 1987 ilmestyneellä kokoelma-EP:llä Antakke leippä.[2]
Vuonna 2013 Ektro Records julkaisi Hexenhausin koko tuotannon kokoelma-albumilla Jumalan kosto 1984–1987. Se sisältää aiemmin ilmestyneiden levytysten lisäksi demo- ja livenauhoituksia.[3]