Kiinnostus Hiilivoima Suomessa:tä kohtaan kasvaa joko sen yhteiskunnallisen vaikutuksen vuoksi tai sen merkityksen vuoksi tieteen alalla. Hiilivoima Suomessa on vuosikymmeniä kiinnittänyt tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion, koska se on tärkeä jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Hiilivoima Suomessa:n eri puolia sen alkuperästä ja kehityksestä sen nykyiseen vaikutukseen. Analysoimme, kuinka Hiilivoima Suomessa on muokannut maailmaa, jossa elämme, ja mitä näkökulmia aiheeseen avautuu. Lisäksi tutkimme eettisiä ja moraalisia seurauksia, joita Hiilivoima Suomessa voi herättää, unohtamatta tällä alalla saavutettuja edistysaskeleita.
Hiilivoima Suomessa kattaa alle 1 prosentin primäärienergiasta. Kaukolämmöstä ja siihen liittyvästä sähköstä tuotetaan kivihiilellä alle 1 prosenttia.[1] Kivihiilen käyttö on keskittynyt suuriin voimalaitoksiin.[2] Suuret lauhdevoimalaitokset sijaitsevat rannikolla, Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa on vastapainevoimalaitoksia.[3] Kivihiiltä tuodaan Suomeen ulkomailta, eniten Venäjältä.[3]
Vuonna 2025 Suomessa oli viisi suurta kivihiilivoimalaa, joista vain yksi tuotti sähköä pelkällä kivihiilellä[4]. Vuonna 2014 suljettiin Inkoon voimalaitos, joka oli Suomen suurin kivihiilivoimala.[5] Meri-Porin voimalaitos on Suomen suurin hiilivoimala. Se käyttää polttoaineena yksinomaan kivihiiltä ja tuottaa yksinomaan sähköä.[6] Kaikki muut hiilivoimalat ovat sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia. Tämä tarkoittaa, että ne eivät ole optimoituja sähkön tuotantoon, vaan niillä pyritään tuottamaan kaukolämpöä, mikä nostaa voimalaitoksen hyötysuhteen korkeaksi.
Hiilen käyttö sähkön tai lämmön tuotannon polttoaineena on Suomessa kielletty alkaen toukokuun 1. päivästä 2029.[7]
Vuosi | Hiilellä tuotettu energia (TJ) | Hiilen osuus energiantuotannosta (%) |
---|---|---|
1970 | 94 750 | 13,2 |
1975 | 94 752 | 12,3 |
1980 | 176 221 | 18,6 |
1985 | 167 755 | 16,0 |
1990 | 167 352 | 14,7 |
1995 | 167 561 | 13,9 |
2000 | 146 713 | 11,2 |
2005 | 127 725 | 9,3 |
2010 | 186 304 | 12,7 |
2015 | 100 979 | 7,7 |
2020 | 40 008 | 3,1 |
2023 | 30 214 | 2,3 |
Ruotsin rakentama tuulivoima laski pohjoismaisen Nord Pool -sähköpörssin sähkönhintaa ja hiilivoimasta tuli kannattamatonta.[10][11] Vuoden 2017 toukokuusta lähtien päästökauppaan liittyvän päästöoikeuden hinta on noussut moninkertaiseksi noin 5 euron tasolta noin 20 euron tasolle (elokuu 2018).[12]
Suomen kivihiilivoimalaitokset ovat kokeneet sulkemisia: Mussalon voimalaitos suljettiin vuonna 2011[13] ja purettiin 2015[14]. Inkoon voimalaitos ajettiin alas vuonna 2013[15] ja purettiin 2020[16]. Kristiinan voimalaitoslähde? ja Tahkoluodon voimalaitos suljettiin vuonna 2015lähde?. Kymijärven voimalaitos Lahdessa suljettiin keväällä 2019.[17] Hanasaaren voimalaitos Helsingissä suljettiin 1. huhtikuuta 2023.[18]Suomenojan voimalaitoksen hiilivoiman käyttö loppui 28. huhtikuuta 2024.[19] Naantalin monipolttoainevoimalaitos korvasi Naantalin voimalaitoksen, kun sen hiilivoimantuotanto loppui joulukuussa 2024.[20] Salmisaaren voimala Helsingissä suljettiin 1. huhtikuuta 2025.[21][22]
Suomessa on vuonna 2025 toiminnassa viisi voimalaitosta, jotka käyttävät polttoaineenaan hiiltä.lähde?
Martinlaakson voimalaitoksen hiilikattila jätettiin huoltovarmuuskäyttöön[23], mutta energiakriisin uhatessa se otettiin uudelleen käyttöön 2022[24].
Meri-Porin voimalaitos oli tehoreservissä vuodesta 2017[25], kunnes se palautettiin päivittäiseen käyttöön vuodesta 2022 vuoteen 2026 asti[26].
26.2.2024 Päivitetyn sopimuksen myötä voimalaitoksen tuotanto on varattu Huoltovarmuuskeskukselle 1.4.2024 - 31.12.2026 väliseksi ajaksi. Meri-Porin voimalaitosta käytetään jatkossa vain sähköjärjestelmän vakavissa kriisi- ja häiriötilanteissa. [27]
Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) on 24.6.2024 tehnyt päätöksen sulkea Naantalin voimalaitoksen kivihiilikäyttöisen kolmosyksikön NA3. Yksikkö siirtyy tästä päivästä alkaen säilöntään, kunnes kolmosyksikkö suljetaan lopullisesti jouluaattona 2024.[28]
Kivihiili on Naantali nelosyksikön NA4 (Naantalin monipolttoainevoimalaitos) vara- ja häiriöpolttoaine. [29]
Vantaan Energian poistaa ainoan kivihiilikäyttöisen voimalaitosyksikkönsä (Martinlaakson voimalaitos) käytöstä 1.5.2025. Tämä tarkoittaa sitä, että kivihiilen käyttö päättyy yhtiön sähkön- ja lämmöntuotannossa lopullisesti.[30]
Vuonna 2023 Vaskiluoto 2 kivihiilen osuus oli 29%. [31]
Pietarsaaren voimalaitos Kivihiilen osuus polttoaineen kulutuksesta on 5-15 %. Kivihiili on ensisijaisesti lisä- ja varapolttoaine (2025). [32] Vain Alholmens Kraft 2 käyttää kivihiiltä.[33]
Voimalaitos | Sijainti | Omistaja | Tyyppi | Teho (MW) | Hiilen osuus (%) |
Lähde | Kuva | ||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Sähkö | Lämpö | Höyry | |||||||
Martinlaakson voimalaitos (poistuu käytöstä 1. toukokuuta 2025) | Vantaa | Vantaan energia | [30] | ![]() | |||||
Meri-Porin voimalaitos (vain vakavissa kriisi- ja häiriötilanteissa) | Pori | Fortum | lauhde | 565 | 100% | [34] | ![]() | ||
Naantalin monipolttoainevoimalaitos | Naantali | Turun Seudun Energiantuotanto | vara- ja häiriöpolttoaine | [29] | |||||
Pietarsaaren voimalaitos | Pietarsaari | Alholmens Kraft 1 ja Alholmens Kraft 2 | CFB | 85 + 240 | 25 + 160 | 10% | [32].[33] | ![]() | |
Vaskiluoto 2 | Vaasa | Vaskiluodon Voima | vastapaine | 230 | 175 | 29% (2023) | [31] | ![]() |
Suomessa ei ole omaa hiilen tuotantoa, joten kaikki poltettu hiili tuodaan ulkomailta. Tuontimäärä on riippuvainen Pohjoismaiden ilmaston sateisuudesta – sateisina vuosina tuonti on vähäisempää. Kivihiilen tuonti on ollut keskimäärin noin neljä miljoonaa tonnia vuodessa. Tuonnin arvo on ollut 230:stä 520:n miljoonaan euroon. Suurin osa hiilestä tulee Venäjältä, muita tärkeitä tuojia ovat Kazakstan, Puola ja Yhdysvallat.[35]
Vuonna 2014 Suomeen tuotiin kivihiiltä yhteensä 4 121 000 tonnia, josta Venäjältä 3 739 000 tonnia, Kazakstanista 183 000 tonnia ja Puolasta 176 000 tonnia.[35] Lisäksi pieniä määriä tuotiin muun muassa Norjasta ja Saksasta.
Suomi on sitoutunut kansainvälisillä ilmastosopimuksilla vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään, mikä tarkoittaa fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä. Vuoden 2013 kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa linjattiin, että kivihiilen käyttöä vähennetään merkittävästi siirtymällä voimalaitoksissa biomassan käyttöön.[36] Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa linjattiin keväällä 2015, että Suomi luopuu hiilen käytöstä energiantuotannossa 2020-luvun aikana.[37] Vuonna 2019 kivihiilen, antrasiitin, ruskohiilen, hiilibrikettien, koksin ja puolikoksin käyttö sähkön tai lämmön tuotannon polttoaineena kiellettiin alkaen toukokuun 1. päivästä 2029.[38]
Monilla energiayhtiöillä on suunnitelmissa korvata kivihiilikäyttöisiä voimalaitoksia uusiutuvia energianlähteitä käyttävillä voimalaitoksilla. Helen on suunnitellut yhtenä vaihtoehtona korvata 40 % kivihiilen käytöstä biomassalla.
Martinlaakson voimalaitos poistuu käytöstä 1. toukokuuta 2025.[39]
Jos Suomessa luovuttaisiin kivihiilen käytöstä vuonna 2025, kaukolämmön hinta nousisi. Kaukolämmön hinta nousisi Helsingissä 5-10 prosenttia ja Vaasassa jopa 20 prosenttia. Myös Vantaalla ja Turun seudulla kaukolämmön hinnat nousisivat. Energia- ja ilmastostrategian mukaan hiilen energiakäytöstä luovutaan Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2030 aikataululla energiayhtiöille aiheutuu vain pieniä vaikutuksia.[40]
Vuodesta 2025 alkaen kivihiilestä luopuville on valtio tarjonnut 90 miljoonan euron tukipaketin.[41] Monissa voimalaitoksissa ollaan korvaamassa kivihiiltä uusiutuvilla energianlähteillä. Esimerkiksi Helen-energia-alan konserni on ottanut käyttöön voimalaitoksissaan energialähteeksi kivihiilen rinnalle puupellettien polttamisen. Kivihiiltä saatetaan korvata maakaasulla vuoteen 2025 mennessä[42] ja biomassalla vuoteen 2030 mennessä.[43] Wärtsilän mukaan tuulivoimaa voidaan käyttää tulevaisuudessa kaukolämmön tuotantoon lämpöpumpputeknologialla.[44] Konsulttiyhtiö Pöyry on esittänyt samaa ajatusta.[45]