Hinaaja
Tässä artikkelissa perehdymme Hinaaja:n kiehtovaan aiheeseen ja tutkimme sen alkuperää, kehitystä ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Perustamisestaan lähtien Hinaaja on ollut ratkaisevassa roolissa jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla ja vaikuttanut kaikkeen kulttuurista ja taiteesta teknologiaan ja talouteen. Vuosien varrella Hinaaja on kokenut merkittäviä muutoksia mukautuen uusiin paradigmoihin ja haasteisiin, jotka ovat nousseet ajan myötä. Syvän ja yksityiskohtaisen analyysin avulla löydämme Hinaaja:n monet puolet ja sen vaikutuksen nykymaailmaan sekä erilaisia näkökulmia tämän tärkeän aiheen ympärille.
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Täsmennys: kuvat ja osa artikkelin tiedoista ovat vain Suomen näkökulmasta |
Hinaaja on vesiliikenteessä käytettävä työalus. Tyypillisesti hinaaja on hinattavaansa verrattuna pieni, mutta kokoonsa nähden voimakas ja liikehtimiskykyinen.
Käyttötarkoitus
Hinaajan tarkoitus on antaa muille laivoille näiltä puuttuvaa massojen liikuttelu- ja hallintatehoa. Hinaajia käytettiin varsinkin aikaisemmin avustamaan muita aluksia satamiin tultaessa ja niistä lähdettäessä. Nyttemmin muun muassa kääntöpotkurit ovat parantaneet alusten ketteryyttä ja vähentäneet hinaajien käyttötarvetta normaalissa satamaliikenteessä. Hinaajia käytetään myös ilman omaa voimakonetta olevien alusten, kuten proomujen ja lotjien käsittelyssä.
Puutavaraa voidaan kuljettaa uiton yhteydessä vesitse hinaajien vetäminä nippulauttoina. Käyttöympäristönsä ja merikelpoisuutensa perusteella hinaajat voidaan jakaa muun muassa satamahinaajiin ja avomerihinaajiin. Hinaajia on toisinaan käytetty myös pelastusaluksina tai miinanraivaajina. Myös eräillä jäänmurtajilla ja monitoimialuksilla on hinaajien ominaisuuksia.
Hinaajatyypit
Tavanomaisesti hinaaja kuljettaa hinattavaansa perässään köyteen tai vaijeriin kiinnitettynä. Myös kyljlä hinaaminen on mahdollista.
Työntöalus (pusher tug) työntää proomua edessään. Se ja proomu muodostavat tällöin yhtenäisen yksikön eli niitä pidetään yhtenä aluksena. Yksin liikkuvan työntäjän merikelpoisuus voi olla yhdistelmää huonompi.
Alankomaissa on kehitetty hinaajatyyppi, jonka hinauskoukku on kiinni kahden yhdistetyn teräsrenkaan muodostamassa rakenteessa. Toinen renkaista on kiinni hinaajassa ja hinauskoukku liikkuu vapaasti toisessa renkaassa. Tällainen hinaaja voi kääntyä 360° suhteessa hinattavaansa ja touvin veto kohdistuu aina aluksen painopisteeseen. Täten hinaaja ei ole vaarassa kaatua.
Katso myös
Lähteet
- Kämäräinen, Juha: Pienet hinaajat Suomessa: M/S Alpo Normandiasta Ouluun ja takaisin. Oulu: Toppilan Pukseeri ry, 2005.
- Sjöström, Pär-Henrik & Brzoza, Krzysztof: Alfons Håkans 1945–2005. Turku: Alfons Håkans, 2005.
Kirjallisuutta
- Käyhkö Arttu: Saimaa ja laivat. Kustantaja Laaksonen, 2015. ISBN 978-952-5805-75-8.
Aiheesta muualla
- Hinaajia ja meripelastusta käsittelevä romaani: Wilbur Smith: Ahne kuin meri. Helsinki: Otava, 1980. ISBN 951-1-05942-4.
- Laivaluettelot: Suomen kuvitettu laivaluettelo (ilmestynyt vuodesta 1982 lähtien; osa luetteloista vuosittaisia osa kokoaa usean vuoden tilanteen) ISSN 0786-8472
- Alfons Håkans – Suomalainen hinaajavarustamo
- Pienet hinaajat Suomessa -kirjan esittely (Arkistoitu – Internet Archive)
- S/S Armas (Arkistoitu – Internet Archive)
- Satamajäänmurtaja ja -hinaaja M/S Alpon kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)