Hmeimimin lentotukikohta

Nykymaailmassa Hmeimimin lentotukikohta:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Sen merkitys näkyy sen synnyttämien keskustelujen määrässä sekä sen läsnäolossa yhteiskunnan eri alueilla. Poliittisella, sosiaalisella, taloudellisella tai kulttuurisella alalla Hmeimimin lentotukikohta on perustavanlaatuinen rooli. Hmeimimin lentotukikohta on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja -alojen ihmisten huomion sen vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elämään aina uusien teknologioiden kehitykseen. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Hmeimimin lentotukikohta:n eri ulottuvuuksia ja sen merkitystä nykyään.

Hmeimimin lentotukikohta
Satelliittikuvassa vuodelta 2024.
Satelliittikuvassa vuodelta 2024.
Sijainti Latakian maakunta, Syyria
Koordinaatit 35.411667°N, 35.945°E
Tyyppi lentotukikohta
Liikenneyhteydet
Tärkein keskus ja etäisyys Latakia

Hmeimimin lentotukikohta (arab. قاعدة حميميم الجوية‎, Qā‘idat Ḥumaymīm al-jawwiyya, ven. Авиабаза «Хмеймим», Aviabaza «Hmeimim») on Venäjän asevoimien käyttämä lentotukikohta Syyriassa Latakian maakunnassa. Venäjä on käyttänyt Basil al-Assadin kansainvälisellä lentoasemalla toimivaa tukikohtaa vuodesta 2015 lähtien, jolloin se sekaantui Syyrian sisällissotaan Syyrian presidentti Bašar al-Assadin hallinnon puolella.

Historia

Su-25-rynnäkkökoneita lokakuussa 2015.
Bašar al-Assad, Vladimir Putin ja Sergei Šoigu Hmeimimissä vuonna 2017.

Hmeimimin lentotukikohta perustettiin Venäjän puuttuessa Syyrian sisällissotaan maan presidentti Bašar al-Assadin hallinnon puolella. Assadin hallinto oli vuonna 2015 romahtamisen partaalla ja maa kääntyi vanhan liittolaisensa Venäjän puoleen. Syyria pyysi virallisesti Venäjän sotilaallista apua, josta solmittiin sopimus Venäjän kanssa 26. elokuuta 2015. Venäjä, joka oli aikaisemmin toimittanut maahan apua meriteitse, sai käyttöönsä Basil al-Assadin kansainvälisen lentoaseman jolle Hmeimiminä tunnetuksi tullut lentotukikohta perustettiin. Paikalle alkoi saapua Venäjän ilmavoimien koneita Iranin ja Irakin ilmatilan kautta syyskuun puolessavälissä. Venäjän liittokokous antoi luvan niiden operatiivisille lennoille Syyriassa 30. syyskuuta.[1]

Operatiivisten lentojen alkaessa Venäjän ilmavoimilla oli Syyriassa 33 lentokonetta. Niistä 12 oli Su-24M2-pommikoneita, 12 Su-25M/UB-rynnäkkökoneita, 4 Su-34-pommikoneita, 4 Su-30SM-monitoimihävittäjää ja 1 Il-20M-valvontakone. Niiden lisäksi paikalla oli 12 Mi-24P-taisteluhelikopteria ja 5 Mi-8MTš-kuljetushelikopteria. Tukikohdan suojauksesta vastasi 810. merijalkaväen prikaati, T-90A-panssarivaunukomppania ja S-300V4-ilmatorjuntapatteri. Paikalle tuli myöhemmin vielä toinen S-300-ilmatorjuntapatteri.[1] Venäjän ilmavoimien Suhoi 24 -koneen pudotuksen jälkeen marraskuussa 2015 Venäjä toi paikalle myös S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän.[2] Kaluston määrää on myöhemmin kasvatettu ja kutistettu tarpeen mukaan.[1]

Bašar al-Assadin hallinto romahti joulukuussa 2024. Assadin mukaan hän oli 8. joulukuuta lähtenyt Damaskoksesta Hmeimimiin, josta venäläiset päättivät evakuoida hänet Venäjälle samana iltana. Assadin mukaan hän itse olisi halunnut jäädä taistelemaan.[3] Venäläiset jäivät tukikohtaan kapinallisten noustessa valtaan. Tukikohdan pidemmän aikavälin kohtalo oli vuoden 2025 alussa epäselvä.[4]

Lähteet

  1. ↑ a b c Mark Galeotti: ”17. Syyria 2015- (I): odottamoton interventio”, Putinin sodat : Tšetšeniasta Ukrainaan. (suom. Jere Saarainen) Minerva Kustannus, 2023. ISBN 978-952-375-840-7
  2. ↑ Jonathan Marcus: Russia S-400 Syria missile deployment sends robust signal BBC News. 1.12.2015. BBC. Viitattu 13.11.2024. (englanniksi)
  3. ↑ Middle East crisis: Syrians dismiss Assad’s claim that he wanted to stay and fight – as it happened The Guardian. 16.12.2024. Viitattu 27.1.2025. (englanniksi)
  4. ↑ Grigor Atanesian: Syrians hope for a future without Russia, but it may not be easy BBC News. 13.1.2025. BBC. Viitattu 27.1.2025. (englanniksi)