Hokora

Nykymaailmassa Hokora:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Tekniikan ja globalisaation myötä Hokora:n merkitys ihmisten jokapäiväisessä elämässä on kasvanut. Olipa kyseessä työ, sosiaalinen tai henkilökohtainen, Hokora:stä on tullut keskustelun ja pohdinnan aihe, joka kattaa kaikki yhteiskunnan osa-alueet. Tässä artikkelissa tutkimme Hokora:n eri ulottuvuuksia ja näkökulmia ja analysoimme sen vaikutusta ihmisten elämän eri osa-alueisiin.

Kolme hokoraa maaseudun tiellä.

Hokora tai hokura (jap. 祠 tai 神庫) on hyvin pieni šintolainen pyhäkkö. Niitä pystytetään joko suurempien pyhäköiden maille kansan kameja varten tai teiden varsille niitä kameja varten, jotka eivät ole minkään suuren pyhäkön suojeluksessa. Hokoraan voidaan pyhittää esimerkiksi dōsojin-kameja, vähäisiä kameja, jotka suojelevat matkalaisia pahoilta hengiltä.[1]

Sanan hokora uskotaan olleen yksi varhaisimmista japanilaisista pyhäkköä tarkoittavista sanoista. Se kehittyi sanasta hokura (jap. 神庫), joka tarkoittaa kirjaimellisesti ”kamivarastoa”. Etymologia vaikuttaa olevan osoitus siitä, että ensimmäiset pyhäköt olivat yorishiroja varten rakennettuja yksinkertaisia majoja.[2][3]

Lähteet

  1. ↑ Hokora Encyclopedia of Shinto. Viitattu 20. joulukuuta 2009.
  2. ↑ Sana yorishiro (jap. 依り代) tarkoittaa kirjaimellisesti ”lähestymisen korvaajaa”. Yorishirot olivat työkaluja, jotka kehitettiin vetämään kameja puoleensa ja antamaan niille fyysinen tila, jotta ne voisivat olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa.
  3. ↑ Tamura, Yoshiro: ”The Birth of the Japanese nation”, Japanese Buddhism – A Cultural History. Tokyo: Kosei Publishing Company, 2000. ISBN 4-333-01684-3

Aiheesta muualla