Holstein-karja

Tässä artikkelissa analysoidaan Holstein-karja:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Holstein-karja on ollut toistuva teema eri aloilla politiikasta teknologiaan, mukaan lukien koulutus ja ympäristö. Se on aihe, joka on synnyttänyt keskustelua, kiistoja ja uusia löytöjä vuosien varrella. Holstein-karja on osoittautunut perustavanlaatuiseksi ihmisten elämässä, ja se vaikuttaa heidän päätöksiinsä, elämäntapaansa ja tapaansa kohdata päivittäiset haasteet. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten Holstein-karja on kehittynyt ajan myötä ja miten se on vaikuttanut yhteiskuntaan. Lisäksi selvitetään Holstein-karja:n tulevaisuuden ennusteita ja sen mahdollista vaikutusta jokapäiväiseen elämään.

Holstein
Käyttötarkoitus: maidontuotanto
Alkuperä ja nimet
Alkuperämaa: Alankomaat
Esiintyminen
Maailmanlaajuinen merkitys: yleisin lypsyrotu
Merkitys Suomessa: yleisin lypsyrotu
Ominaisuudet
Sarvet: sarvellinen
Paino: lehmät keskimäärin yli 600 kg
Värit: mustavalkoinen, joskus punavalkoinen

Holstein (myös holstein-friisiläinen) on Hollannin Friisinmaalta peräisin oleva lypsykarjarotu ja maailman käytetyin lypsyrotu.[1] Rotua on jalostettu erityisesti Alankomaissa, etenkin sen pohjoisosissa ja Friisinmaan provinssissa. Rodun lähtökohtina ovat olleet mustat ja valkoiset karjarodut, joita on esiintynyt alueella noin 2 000 vuoden ajan. Monen vuoden ajan holsteineihin valittiin vain yksilöitä, joilla oli parhaat heinänkäyttöominaisuudet. Ominaisuuteen keskityttiin, koska alueiden heinä oli erityisen satoisaa. Lopputuloksena syntyi mustavalkeatäpläinen, suurituotoksinen lypsykarjarotu. Kehitystyötä jatkettiin Pohjois-Amerikassa Friisistä tuotujen yksilöiden pohjalta 1800-luvulla.

Suomessa

Holstein on Suomessa yleisin lypsyrotu 47,6 prosentin osuudella lehmistä.[1] Nykyinen suomalainen holsteinkarja pohjautuu friisiläisrotuun, jota tuotiin ensi kertaa maahan Ruotsista 1960-luvulla. Pian kannan jalostukseen alettiin käyttää Pohjois-Amerikan holsteinia,[1] ja suomalaisen kannan jalostuksen edettyä pidemmälle holsteinlinjat nousivat vallitsevaan asemaan. Nykyisin kyse on käytännössä melkein puhtaasti holsteinin kantaan pohjautuvasta rodusta ja myös rodun nimitys Suomessa on muuttunut ajan myötä pelkäksi holsteiniksi. Myös rodun suomalainen Fr-lyhenne on vaihdettu Hol-lyhenteeksi.

Ominaisuudet

Holstein-karja on kookas, erittäin runsastuotoksinen ja selkeän lypsytyyppinen nautarotu. Väritys on useimmiten mustavalkean, joskus punavalkean laikukas. Sarvet ovat verrattain lyhyet ja voivat kasvaa kieroiksi. Vasikat syntyvät noin 40 kg:n painoisina. Täysikasvuinen holsteinlehmä painaa keskimäärin yli 659 kg[1], kookkaimmat yksilöt jopa 800 kg. Holstein-sonnit voivat saavuttaa 1 200 kg:n painon.

Holstein-lehmä tuottaa Suomessa lypsykautta kohden keskimäärin noin 10 243 kiloa maitoa[2], josta keskimääräinen rasvapitoisuus on 4,14 prosenttia ja valkuaispitoisuus 3,45 prosenttia.[1] Suomalainen vuosituotosennätys on yli 21 000 kiloa.[1] Keskimäärin holsteinin elinikäis tuotos on 28 540 kg maitoa.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f Nautarodut Faba. Arkistoitu 5.7.2019. Viitattu 12.3.2019.
  2. ↑ a b Keskituotos nousi ja tilakoko kasvoi. Nauta, 2018, nro 2/2018, s. 44. Faba osk.

Aiheesta muualla