Holvisilta

Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Holvisilta:n jännittävään maailmaan. Etsitpä tietoa siitä, miten Holvisilta voi vaikuttaa jokapäiväiseen elämääsi, tai olet kiinnostunut saamaan hauskoja faktoja Holvisilta:stä, tämä artikkeli on sinua varten. Seuraavilla riveillä tutkimme Holvisilta:n eri puolia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykyiseen yhteiskuntaan. Riippumatta siitä, millainen tietosi on Holvisilta:stä, olemme varmoja, että löydät uutta ja mielenkiintoista tietoa tästä artikkelista. Valmistaudu siis uppoutumaan Holvisilta:n kiehtovaan universumiin ja tutustumaan kaikkiin siitä mitä on tiedettävä.

Holvisilta hakatusta kivestä Tokiossa Japanissa.

Holvisilta on siltatyyppi, jonka kantavan osan muodostaa pystytasossa kaareva, puristettu levymäinen rakenne.[1] Kivisten kaarien tekniikan kehittäjinä pidetään etruskeja.[2] Varhaisemmat holvisillat olivat niin sanottuja kylmämuureja eli ne tehtiin lohkotuista kivistä kiilakivillä kiilaamalla ilman laastia. Kivien paikallaan pysyminen voitiin varmistaa esimerkiksi kivihaoilla tai terästangoilla.[3]

Holvisillassa voi olla yksi tai useammpia peräkkäsiä holveja. Kiviholvisiltoja on käytetty antiikin ajoista aina 1800-luvulle, jolloin ensin rauta ja rautabetoni sekä sitten teräs ja teräsbetoni alkoivat korvata kiven siltamateriaaleina.

Katso myös

Lähteet

  • Aitta, Seppo (vastaava toimittaja): Siltojemme historia. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2004. ISBN 951-758-446-6

Viitteet

  1. Aitta, 2004, s. 492
  2. Aitta, 2004, s. 129
  3. Aitta, 2004, s. 136

Aiheesta muualla