Homo ergaster
Tämän päivän artikkelissa aiomme tutkia Homo ergaster:tä yksityiskohtaisesti ja kaikkea, mitä sinun tarvitsee tietää siitä. Homo ergaster on aihe, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien ihmisten huomion, ja siksi haluamme syventää sen tärkeimpiä puolia. Käsittelemme Homo ergaster:n kaikkia näkökohtia sen vaikutuksista yhteiskuntaan sen kehitykseen ajan mittaan, jotta voit ymmärtää sen merkityksen täysin. Olitpa erityisen kiinnostunut Homo ergaster:stä tai haluat vain pysyä ajan tasalla viimeisimmistä uutisista, tämä artikkeli tarjoaa sinulle kaikki tarvitsemasi tiedot. Lue lisää saadaksesi lisätietoja Homo ergaster:stä ja sen vaikutuksista nykymaailmaan!
| Homo ergaster | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Kädelliset Primates |
| Yläheimo: | Ihmisapinat Hominoidea |
| Heimo: | Isot ihmisapinat Hominidae |
| Suku: | Ihmiset Homo |
| Laji: | ergaster |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Homo ergaster eli afrikanihminen oli Afrikassa pleistoseenikaudella noin 1,9–1,4 miljoonaa vuotta sitten elänyt kädellisten Homo-suvun laji. Jotkut tutkijat luokittelisivat H. ergasterin kuitenkin ennemmin afrikkalaiseksi Homo erectukseksi kuin omaksi lajikseen.[1] Nykyihmisen edeltäjän heidelberginihmisen uskotaan kehittyneen afrikanihmisestä.[2]
Afrikanihmisen rakenteesta ei tiedetä paljoakaan. Se liikkui pystyasennossa ja polvet ehkä hiukan taivutettuina.[1] Lajin fossiilit voidaan jakaa pieni- ja isoaivoisiin. Pienten aivojen tilavuus on 500–600 cm³ ja isojen 50 prosenttia suurempi. Isompiaivoiset kuuluvat ehkä johonkin vielä nimeämättömään lajiin.[1]
Lajin nimi tulee kreikan kielen ”työmiestä” tarkoittavasta sanasta.[1] Nimitys juontuu sen käyttämistä kehittyneistä työkaluista. H. ergaster alkoi ensimmäisenä käyttää kehittyneitä työkaluja 1,6 miljoonaa vuotta sitten. Luurankojen lähettyviltä on löydetty käsikirveitä ja nyrkki-iskureita. Varsin kehittyneiden työkalujen vuoksi se erotellaan usein erikseen muista nykyihmisen esi-isistä. Leiripaikoista ja fossiilihaudoista on löydetty jälkiä, joten todennäköisesti laji osasi myös käsitellä tulta ja kypsentää lihaa siinä.
Lajin varmistettuja fossiileja on löydetty Kenian Turkanajärveltä ja Etelä-Afrikasta. Myös Tansaniasta ja Etiopiasta on löytynyt mahdollisesti afrikanihmisen fossiileja.[1]
Lähteet
- Valste, Juha: Ihmislajin synty. Helsinki: SKS, 2012. ISBN 978-952-222-332-6
Viitteet
Australopithecinet |
|---|
Ihmislajit |
|---|