Honden

Nykyään Honden:stä on tullut erittäin tärkeä aihe nyky-yhteiskunnassa. Yhä useammat ihmiset ovat kiinnostuneita oppimaan lisää Honden:stä ja sen vaikutuksista eri elämänalueille. Politiikasta teknologiaan populaarikulttuuriin Honden on osoittanut olevan merkittävä vaikutus elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme Honden:n eri puolia analysoimalla sen alkuperää, kehitystä ja sen vaikutusta nykyään. Lisäksi tarkastelemme tarkemmin, kuinka Honden on muokannut ja muokkaa edelleen maailmaa ympärillämme. Liity kanssamme tälle Honden:n tutkimusmatkalle!

Izumo-taishan yleisöltä suljettu honden.

Honden (jap. 本殿, ”päähalli”), myös shinden (jap. 神殿), on šintolaisen pyhäkön kaikkein pyhin rakennus. Se on tarkoitettu ainoastaan pyhäkössä palvottavan kamin käyttöön. Kamia symboloi yleensä peili tai harvemmin patsas.[1] Rakennus sijaitsee yleensä pyhäkön takaosassa, ja se on suljettu yleisöltä.[2] Hondenin edessä seisoo tavallisesti haiden eli rukoushalli. Haidenin ja hondenin välissä on usein heiden eli uhrihalli.[3]

Honden on pyhäkön sydämessä. Se on yhteydessä muuhun pyhäkköön, mutta kohotettu yleensä muiden rakennusten yläpuolelle, ja sen erottaa yleisöstä tamagaki-niminen aita. Rakennus on tavallisesti suhteellisen pieni ja sillä on harjakatto. Sen ovet pidetään yleensä suljettuina uskonnollisia festivaaleja lukuun ottamatta. Šintolaiset papitkin menevät sisään rakennukseen vain suorittaakseen rituaaleja[1]. Ovien avaaminen on jo itsessään tärkeä rituaali ja merkittävä osa pyhäkön elämää[2]. Hondenin sisällä on go-shintai (jap. 神体) eli kirjaimellisesti ”kamin vartalo”. Go-shintai ei ole itsessään jumalallinen, vaan ainoastaan väliaikainen asuinpaikka pyhäkön kamia varten[4].

Vaikka honden on tärkeä rakennus, sitä ei joskus ole pyhäkössä lainkaan, jos pyhäkkö sijaitsee esimerkiksi pyhällä vuorella tai sen lähellä on himorogeja tai muita yorishiroja, jotka luovat suoremman yhteyden kamin ja ihmisten välille.[2] Muun muassa Naran Ōmiwa-jinjassa ei ole lainkaan pyhiä esineitä tai kuvia, koska sen uskotaan palvelevan vuorta, jolle se on rakennettu.[5][6] Samasta syystä pyhäkössä on haiden muttei lainkaan hondenia.[6]

Lähteet

  1. ↑ a b Honden JAANUS. Viitattu 23. joulukuuta 2009.
  2. ↑ a b c Mori, Mizue: Honden 2.6.2005. Encyclopedia of Shinto – Kokugakuin University. Viitattu 23. joulukuuta 2009.
  3. ↑ Heiden JAANUS. Viitattu 23. joulukuuta 2009.
  4. ↑ Smyers, Karen Ann: The Fox and the Jewel: Shared and Private Meanings in Contemporary Japanese Inari Worship, s. 44. Honolulu: University of Hawaii Press, 1999. ISBN 0-8248-2102-5
  5. ↑ The History of Miwa-myojin Ōmiwa Shrine. Viitattu 23. joulukuuta 2009.
  6. ↑ a b Tamura, Yoshiro: ”The Birth of the Japanese nation”, Japanese Buddhism – A Cultural History, s. 21. Kosei Publishing Company, 2000. ISBN 4-333-01684-3

Aiheesta muualla