Tämän päivän artikkelissa puhumme Hufvudstadsbladet:stä, aiheesta, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. Hufvudstadsbladet on kiehtova aihe, joka on herättänyt paljon kiinnostusta ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia Hufvudstadsbladet:een, analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla ja sen kehittymistä ajan myötä. Lisäksi tutkimme erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä, jotka ovat olemassa Hufvudstadsbladet:n ympärillä ja tarjoamme kattavan analyysin, jonka avulla lukijamme voivat ymmärtää paremmin tätä asiaa. Älä jää paitsi!
Hufvudstadsbladet | |
---|---|
![]() |
|
![]() Hufvudstadsbladet 10. tammikuuta 1865. |
|
Lehtityyppi | sanomalehti |
Kustantaja |
Bonnier KSF Media |
Julkaisija | Hufvudstadsbladet Ab |
ISSN | ISSN 0356-0724 |
Levikki |
![]() |
Kokonaislevikki |
![]() |
Perustettu | 1864 |
Päätoimittaja | Kalle Silfverberg |
Kotikunta | Helsinki |
Kotimaa | Suomi |
Sivukoko | tabloidi |
Ilmestymistiheys | ma–su |
Kieli | ruotsi |
Aiheesta muualla | |
HBL.fi |
Hufvudstadsbladet (lyh. HBL[2]) on Suomen laajalevikkisin ruotsinkielinen sanomalehti.[3] Lehteä julkaistaan Helsingissä, ja siinä käsitellään koko maan asioita.[3] Lehden päätoimittaja on ollut Kalle Silfverberg vuodesta 2023.[4] Lehti ilmestyy päivittäin ja sen painettu levikki on noin 23 000. Vuodesta 2004 lähtien lehti on ollut tabloid-kokoinen.[3]
Päätoimittaja Silfverberg on samalla KSF Median kaikkien lehtien vastaava kustantaja.[5] Hänen edeltäjänsä Erja Yläjärvi siirtyi syyskuun 2023 alussa Helsingin Sanomien päätoimittajaksi.[6]
Lehden nimessä oleva sana hufvud kirjoitetaan yhä aiemman ruotsin oikeinkirjoitussäännöstön mukaan; nykyruotsin mukainen muoto olisi huvud.
Hufvudstadsbladetin perusti August Schauman vuonna 1864, ja lehden ensimmäinen numero ilmestyi 5. joulukuuta samana vuonna. Aluksi lehti ilmestyi vain kuudesti viikossa, eikä sitä myyty irtonumerona. Hufvudstadsbladetista tuli jo 1800-luvun lopussa Suomen suurin päivälehti. Vuonna 1885 Hufvudstadsbladet myytiin Arthur R. Frenckellille, joka 1888 perusti oman kirjapainon. Vuonna 1896 se taas hankki haltuunsa Suomen ensimmäisen rotaatiopainon. Oma kirjapainoyhtiö Hufvudstadsbladets Förlags- och Tryckeri Ab perustettiin 1920.
Vuonna 1921 lehden osti Amos Anderson. Hän toimi lehden päätoimittajana vuosina 1922–1936 ja hallituksen puheenjohtajana aina kuolemaansa asti vuoteen 1961. Amos Anderson määräsi omaisuutensa testamentissaan Konstsamfundet-säätiölle, joka on Andersonin kuoleman jälkeen ollut Hufvudstadsbladetin pääomistaja.
Kesäkuun alussa 2023 ruotsalaiseen mediakonserniin Bonnier Groupiin kuuluva Bonnier News osti 51 prosentin osuuden HBL Media -yhtiöstä. Hufvudstadsbladetia ja muita Suomen ruotsinkielisiä lehtiä julkaisevalle, siihen saakka kokonaan Konstsamfundetin omistamalle KSF Media -yhtiölle jäi 49 prosentin vähemmistöosuus. Kauppaan sisältyi pitkäaikainen strateginen yhteistyö Hufvudstadsbladetin ja Ruotsin suurimman päivälehden Dagens Nyheterin välillä.[7]
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
August Schauman | 1864–1885 |
Arthur R. Frenckell | 1885–1928 |
Amos Anderson | 1928–1936 |
Egidius Ginström | 1936–1959 |
Torsten Steinby | 1960–1974 |
Jan-Magnus Jansson | 1974–1987 |
Håkan Hellberg | 1987–1992 |
Bo Stenström | 1992–1995 |
Rafael Paro | 1995–1997 |
Erik Wahlström | 1997–2002 |
Barbro Teir ja Max Arhippainen | 2002–2008 |
Hannu Olkinuora | 2008–2011 |
Jens Berg | 2011–2015 |
Tommy Westerlund | 2015–2016 |
Susanna Landor[8] | 2016–2021 |
Erja Yläjärvi | 2021–2023[9] |
Kalle Silfverberg | 2023– |
Yhä ilmestyvät lehdet | |
---|---|
Lopetetut lehdet | |
Ahvenanmaalla ilmestyvät lehdet |