Hugo Linna

Tässä artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Hugo Linna ja tutkia kaikkia tähän aiheeseen liittyviä asiaankuuluvia näkökohtia. Hugo Linna on tänä päivänä erittäin tärkeä aihe ja sen vaikutus voi tuntua jokapäiväisessä elämässämme. Tämän artikkelin avulla yritämme valaista eri näkökulmia, jotka liittyvät Hugo Linna:een, tavoitteenamme tarjota lukijoillemme täydellisempi ja yksityiskohtaisempi käsitys tästä aiheesta. Sukellamme Hugo Linna:n kattavaan analyysiin sen alkuperästä sen tuleviin vaikutuksiin kannustaaksemme tietoon perustuvaa ja rikastuttavaa keskustelua.

Hugo Immanuel Linna (ent. Castrén, 14. syyskuuta 1873 Hyrynsalmi – 4. helmikuuta 1921 Kajaani) oli suomalainen agronomi, maamieskoulun johtaja ja Nuorsuomalaisen Puolueen kansanedustaja.[1][2]

Linnan vanhemmat olivat Hyrynsalmen ja Pielaveden kirkkoherra Jonas Christian Castrén (1828–1903) ja Wilhelmina Ingeborg Qvickström.[3] Hän pääsi ylioppilaaksi Kuopion lyseosta 1892 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi vuonna 1900. Hän valmistui agronomiksi 1902.[1]

Linna oli Pohjois-Savon kansanopiston agronomiopettajana 1902–1904, Kuopion maanviljelysseuran maanviljelyskonsulenttina 1902–1907, Kajaanin maanviljelysseuran sihteerinä ja konsulenttina 1907–1919 sekä Seppälän maamies- ja karjakkokoulun johtajana ja tilanhoitajana Kajaanissa 1919–1921. Linna toimi myös Kansallis-Osake-Pankin Kajaanin konttorin toisena johtajana ja Kajaanin meijeri- ja myllyosuuskunnan esimiehenä.[1]

Linna oli kansanedustajana 1917–1919 edustaen Oulun läänin eteläistä vaalipiiriä. Hän oli eduskunnan elintarveasiainvaliokunnan puheenjohtajana 1917. Hän oli myös Osuusliike Maakunnan hallituksen puheenjohtajana.[1]

Hugo Linna oli naimisissa vuodesta 1909 Anni Hoffströmin kanssa.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Hugo Linna Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
  3. ↑ Kotivuori, Yrjö: Jonas Kristian Castrén. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 13.8.2016.