Humen giljotiini

Nykymaailmassa Humen giljotiini on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Sen merkitys ja vaikutus ovat kiistattomat, ja sen vaikutus ulottuu monenlaisiin jokapäiväisen elämän osa-alueisiin. Ajan myötä Humen giljotiini on edelleen analyysin, pohdinnan ja tutkimuksen kohteena, koska sen merkitys ei rajoitu yhteen alueeseen, vaan se ylittää rajat ja vaikuttaa eri kulttuureihin, ikäisiin ja sosiaalisiin oloihin kuuluviin ihmisiin. Tässä artikkelissa tutkimme tätä aihetta perusteellisesti, analysoimme sen erilaisia ​​näkökulmia ja seurauksia ymmärtääksemme paremmin sen laajuutta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa.

David Hume

Humen giljotiinin eli Humen lain mukaan tosiasioista ei voi johtaa moraalisia sääntöjä.[1] Näin Humen giljotiini siis leikkaa moraalin irti luonnollisista totuuksista. Periaatteen loi filosofi David Hume teoksessaan A Treatise of Human Nature (1739).[1] Sääntö kuuluu lyhyesti ”there is no ought from is”.[2] Hume selittää teoksessaan periaatteen seuraavasti:

En voi pidättäytyä lisäämästä näihin päätelmiin havaintoa, jolla voidaan, ehkäpä, nähdä jonkinlaista merkitystä. Jokaisessa kohtaamassani moraalijärjestelmässä olen aina huomannut, että kirjoittaja etenee jonkin aikaa tavalliseen päättelytapaan, ja osoittaa Jumalan olemassaolon tai tekee huomioita ihmiselämästä; sitten täysin yhtäkkiä huomaan hämmästyksekseni, että tavallisten väitteiden 'on' ja 'ei ole' sijaan en kohtaa yhtäkään väittämää, johon ei liity 'pitäisi' tai 'ei pitäisi'. Muutos on huomaamaton, mutta kuitenkin merkittävä. Sillä tämä 'pitäisi' tai 'ei pitäisi' ilmaisee jonkin uuden suhteen tai väitteen, ja olisi välttämätöntä, että se tulisi havaita ja selittää, ja samaan aikaan tulisi perustella, mikä näyttää täysin käsittämättömältä, kuinka tämä uusi suhde voidaan johtaa muista, jotka ovat täysin erilaisia sen kanssa.  Mutta koska kirjoittajat eivät yleensä hyödynnä tätä varausta, aion suositella sitä lukijoille, ja uskon, että tämä pieni huomiointi muuttaisi kaikkia sivistymättömiä moraalijärjestelmiä ja näyttäisi meille, että paheen ja hyveen ero ei löydy ainoastaan asioiden suhteista, eivätkä ne ole järjellä pääteltävissä.[3]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Selin, Risto: Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja. (Ursan julkaisuja 81) Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2001. ISBN 952-5329-19-4 Teoksen verkkoversio Viitattu 17.7.2009.
  2. ↑ Cohon, Rachel: Hume’s Moral Philosophy: Is and ought The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. Viitattu 17.7.2009. (englanniksi)
  3. ↑ Hume, David: A Treatise of Human Nature. The Project Gutenberg eBook of A Treatise of Human Nature, by David Hume, 2022. I cannot forbear adding to these reasonings an observation, which may, perhaps, be found of some importance Viitattu 28.8.2022.

Aiheesta muualla