Tämän päivän artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Huruksela, joka on viime aikoina noussut erittäin tärkeäksi. Huruksela on yleisesti kiinnostava aihe, joka kattaa monenlaisia näkökohtia, jotka vaikuttavat ihmisten jokapäiväiseen elämään. Tämän artikkelin aikana tutkimme erilaisia Huruksela:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutukseen yhteiskunnan eri alueilla. Lisäksi analysoimme, miten Huruksela on vaikuttanut ihmisten elämään ja mitkä ovat mahdolliset seuraukset yksilötasolla ja kollektiivisella tasolla. Pysy kuulolla, sillä tämä artikkeli lupaa tarjota perusteellisen ja rikastuttavan katsauksen Huruksela:een.
Huruksela on kylä Kotkan kaupungin pohjoisosassa Kymijoen varrella. Kylä on maaseutualuetta, jossa on suhteellisen tiivistä asutusta kyläraittien varrella. Hurukselan asukasluku on 227 (31.12.2012).[1] Huruksela kuului Kymin kuntaan vuoteen 1976 saakka.
Hurukselan kylänosia ovat Salonmäki, Heikkilänmäki, Mammulanmäki, Hirvenmäki, Kahrinmäki ja Sakkara. Kylää halkovat monet Kymijoen sivuhaarat, kuten Leppäjoki, Hirvenjoki, Takajoki ja Vuorenjoki. Kylän eteläosissa kohoavat Vehkovuori (66,5 m), Mäyrävuori ja Vartioisvuori. Etelän suunnalle aukeavalta Vartioisvuorelta on suora näkyvyys Kotkan Pernoon kylän Haukkavuorelle, ja molemmat vuoret ovatkin muinaisia vainovalkeiden polttopaikkoja.
Hurukselan maaperän tunnusomainen piirre ovat jääkauden paljastamat avokalliot, joista suurimmat ovat kooltaan useita hehtaareita.
Hurukselan kasvillisuus on seka- ja havumetsää sekä viljelysmaiden kasvillisuutta. Kymijoesta ja metsien pilkkomasta viljelysmaasta johtuen kylän linnusto on erittäin runsas ja monipuolinen. Pesivään lajistoon kuuluvat muun muassa harmaahaikara, kaulushaikara, ruisrääkkä ja kalasääski.
Hurukselasta on löydetty kivikauden aikaisia asuinpaikkoja, joista löydöksinä on mm. kivikirveitä, talttoja ja saviruukkujen palasia. Osolahden läheltä on löytynyt mahdollinen kivikauden kvartsilouhos ja Härmänkankaan suunnalta useita kivikauden asuinpaikkoija, joista on löytynyt kvartsi-iskoksia.
Muita esihistoriallisen ajan löytöjä kylän alueelta ovat mahdollinen vanhemman roomalaisajan rannerenkaan katkelma [2], sekä viikinkiajan kulkunen [3].
Pysyvän asutuksen kylään arvioidaan syntyneen 1100–1200 luvuilla. Ensimmäiset kirjalliset maininnat Hurukselan kylästä ovat 1400-luvulta. 1500-luvun puolivälin jälkeen Hurukselassa oli 12 taloa, joista muodostui kylän ns. kantatilat, pääosin 1600-luvun alkupuolella. Talot olivat numerojärjestyksessä Heikkilä, Purtilo, Koho, Rysä, Kahari, Sakuri, Hirvi, Yrjölä (Susi), Halkola, Loppari, Einola ja Mattila. Vuoden 1754 väestöluettelon mukaan kylässä asui kaikkiaan 101 henkilöä. Kylän suojainen sijainti (lännessä, pohjoisessa ja idässä Kymijoki, kaakossa ja etelässä suuret suoalueet) säästi kylän suuremmilta hävityksiltä isonvihan ja pikkuvihan aikana. Kylässä Kymijoen rannalla Wredebytä vastapäätä sijaitsee varsin tunnettu Tyllikivi, joka on saanut nimensä tyllipitsin kaupasta, jota harjoitettiin joen rannalla Ruotsin ja Venäjän rajan kulkiessa joessa.
Hurukselan kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1890. Kansakoulun ensimmäinen opettaja oli myöhemmin kansanedustajana toiminut Vilho Reima. Vuosina 1895–1900 opettajana toimi Kaarlo Wuorio (1861–1900), joka myös perusti Hurukselan torvisoittokunnan.[4] Koulu lakkautettiin vuonna 2004 oppilaiden vähyyden vuoksi.