Nykyään Hydra (saari) on laajalti keskusteltu ja erittäin ajankohtainen aihe yhteiskunnassamme. Sen vaikutus on ulottunut kaikille elämämme alueille politiikasta teknologiaan, kulttuuriin ja henkilökohtaisiin suhteisiin. Hydra (saari) on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion synnyttäen intohimoista keskustelua ja motivoivaa toimintaan. Tässä artikkelissa tutkimme Hydra (saari):n eri puolia, sen merkitystä nykymaailmassa ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen.
Hydra[1] (kreik. Ύδρα, Ýdra; transl. myös Ídra) on Kreikan saari, joka kuuluu Argo-Saronisten saarten saariryhmään. Saaren pinta-ala on 52 neliökilometriä ja asukasluku 1 948 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Hydra kuuluu Hydran kuntaan, Saarten alueyksikköön ja Attikan alueeseen. Saaren pääkaupunki on Hydran kaupunki.[2][3]
Hydra sijaitsee Välimereen kuuluvassa Egeanmeressä Peloponnesoksen niemimaahan kuuluvan Argoliin niemimaan edustalla. Sen etäisyys mantereesta on noin 4,3 meripeninkulmaa (noin 8 kilometriä). Hydran ja mantereen välissä sijaitsee Dokóksen saari. Muut lähimmät saaret ovat Póros pohjoisessa ja Spétses länsilounaassa.
Hydra on karu ja kallioinen saari. Sen pituus on noin 20 kilometriä ja leveys vaihtelee 1,5 kilometristä kuuteen kilometriin. Saaren korkein kohta on Éros (592 metriä).[3]
Hydra kuuluu hallinnollisesti Hydran kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria. Kunta kuuluu Attikan muiden saarikuntien tavoin Saarten alueyksikköön.[2]
Saaren suurimmat asutukset ovat Hydran kaupunki (1 900 asukasta), Vlychós (19) ja Mandráki (11).[2] (Katso myös: Luettelo Hydran kunnan kylistä ja saarista.)
Hydran ilmastotilastoa
Lähde: Hydra Weather, Greece Weather Averages World Weather Online. Viitattu 13.5.2012.
|
Saarelle majoittui 1960-luvulla joukko normeista vapaan elämän kannattajia, joukossa kuuluisuuksia, kuten Leonard Cohen. Elämä vapaan rakkauden, huumeiden ja viinan leimaamassa yhteisössä näytti aluksi paratiisimaiselta, mutta ajan kuluessa elämäntavan jäljet alkoivat näkyä ja seurauksena oli huumeongelmia, alkoholismia, avioliittojen hajoamisia, mielenterveysongelmia ja itsemurhia. Lapset jäivät usein heitteille, ja yhdestä heistä, sittemmin hoitokotiin päätyneestä mielenterveysongelmaisesta Axel Jensenistä, ovat norjalaiset Fabien Greenberg ja Bård Rønning tehneet dokumenttielokuvan Little Axel. Hän on Marianne Ihlenin lapsi ja Leonard Cohenin kasvattilapsi. Toinen dokumenttielokuva, itsekin saarella majailleen Nick Broomfieldin Marianne ja Leonard: Sanoja rakkaudesta, kertoo Cohenin ja Ihlenin tarinan.[4]
Hydralta kulkee nopeita lauttoja Póroksen ja Spétseksen saarille sekä mantereen Pireukseen, Ermióniin ja Portochéliin. Moottoroidut ajoneuvot ovat Hydralla kielletty, saarella kuljetaan esimerkiksi aaseilla, joita on noin 500[5]. Lisäksi Hydralla on vesitakseja, joilla pääsee läheisille saarille ja uimarannoilla. Samoin pienet veneet kuljettavat ihmisiä eri puolille saarta.[6]