Hyvinkään pääkirjasto
Tämän päivän artikkelissa puhumme Hyvinkään pääkirjasto:stä, aiheesta, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Ilmestymisestään lähtien Hyvinkään pääkirjasto on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja harrastajien huomion ja synnyttänyt keskusteluja ja teorioita sen tärkeydestä ja mahdollisista seurauksista. Tässä artikkelissa tutkimme Hyvinkään pääkirjasto:tä perusteellisesti, analysoimme sen merkitystä nykyisessä kontekstissa ja tarjoamme kattavan näkemyksen, jonka avulla lukijamme voivat ymmärtää tätä ilmiötä paremmin. Tutkimme Hyvinkään pääkirjasto:n kaikkia puolia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan, jotta voimme valaista aihetta, joka herättää edelleen kiinnostusta ja uteliaisuutta. Liity tälle matkalle saadaksesi lisää tietoa Hyvinkään pääkirjasto:stä!
| Hyvinkään pääkirjasto | |
|---|---|
 Hyvinkään pääkirjaston pääsisäänkäynti. |
|
| Osoite | Torikatu 5 |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | kirjasto |
| Valmistumisvuosi | 1968 |
| Suunnittelija | Raimo ja Ilmo Valjakka |
| Käyttäjä | Hyvinkään kaupunginkirjasto |
| Kerrosluku | 3 |
 |
|
Hyvinkään pääkirjasto on Hyvinkään kaupunginkirjaston päätoimitila.
Kirjastossa on kirjakokoelmien ohella sanoma- ja aikakauslehtiä, musiikkia, elokuvia, äänikirjoja ja kielikursseja. Pääkirjaston käsikirjastossa on hakuteoksia, tietosanakirjoja ja matrikkeleita. Lisäksi kirjaston kotiseutukokoelmaan kerätään Hyvinkäätä käsittelevää materiaalia. Kotiseutukokoelman aineiston sisältänyttä Apila-tietokantaa ei enää ole, mutta aineistoon liittyviä hakuja voi tehdä verkkokirjaston kotiseutusivulla[1]. Kirjastossa on opintolukusali ja lehtienlukusali. Tietokoneita internetin käyttöä varten on eri puolilla kirjastoa[2].
Raimo ja Ilmo Valjakan suunnittelema pääkirjastorakennus valmistui vuonna 1968. Sen käyntiosoite on Torikatu 5.[3] Kirjastotalo suunniteltiin kolmekerroksiseksi siten, että ylin kerros oli varsinaisia yleisötiloja lainausosastoineen ja käsikirjastoineen, keskikerroksessa oli musiikkiosasto, kirjavarasto, työtilat ja kaksi tutkijanhuonetta. Alimmassa kerroksessa oli lämpökeskus, kaksi asuntoa ja väestösuoja. Talo oli Uudenmaan nykyaikaisin nimenomaan kirjastoksi suunniteltu rakennus, ja sai alkuaikoina runsaasti vierailijoita Japania ja Australiaa myöten.
Kirjastorakennuksen peruskorjaus ja laajennus valmistuivat 2002. Tällöin kirjavarasto siirrettiin alimpaan kerrokseen, jonne saatiin myös uusia henkilökunnan työtiloja.
Lähteet
- ↑ Kotiseutuhaku ratamo.verkkokirjasto.fi. Arkistoitu 15.4.2021. Viitattu 15.4.2021.
- ↑ Pääkirjaston tilat ja laitteet Hyvinkään kaupunki. Viitattu 15.4.2021.
- ↑ Pääkirjasto Hyvinkään kaupunki. Viitattu 15.4.2021.