Hyvinkään vaakuna
Tämä artikkeli käsittelee aihetta Hyvinkään vaakuna, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Hyvinkään vaakuna on herättänyt kiinnostusta asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa merkityksellisyytensä ja eri osa-alueiden vaikutuksensa vuoksi. Kautta historian Hyvinkään vaakuna on ollut tutkimuksen ja analyysin kohteena, mikä on antanut meille mahdollisuuden syventää sen merkitystä ja merkitystä. Tässä mielessä on olennaista syventää Hyvinkään vaakuna:n ympärillä olevia erilaisia lähestymistapoja ja näkökulmia, jotta voidaan ymmärtää sen merkitys ja panos alalla, jolla se toimii. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota laaja ja yksityiskohtainen näkemys Hyvinkään vaakuna:stä ja tarjota elementtejä, jotka rikastavat tietoa ja edistävät tämän aiheen kriittistä ja pohdiskelevaa analyysiä.
Hyvinkään vaakuna on Hyvinkään kaupungin tunnus. Vaakunan aihe viittaa paikkakunnan tekstiiliteollisuuteen, joka on sittemmin hiipunut, mutta joka oli merkittävä työllistäjä vielä 1900-luvun alkupuoliskon jälkeenkin.
Vaakunan selitys on ”sinisessä kentässä kolme hirsittäin asetettua, keskenään paaluittain järjestettyä kultasyöstävää, joiden kärjet ja langat hopeaa.” Vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson, ja Hyvinkään kauppalanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 2. marraskuuta 1950. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 11. joulukuuta samana vuonna.
Lähteet
- Suomen kunnallisvaakunat, s. 116. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3
- Sisäasiainministeriön vahvistamat kaupunkien, kauppaloiden ja kuntien vaakunat 1949-1995 I:8 Hyvinkään kauppala Kansallisarkiston digitaaliarkisto.