Hyvinkääsali

Nykymaailmassa Hyvinkääsali:stä on tullut monien ihmisten jatkuva kiinnostava aihe. Olipa kyse sen vaikutuksesta yhteiskuntaan, sen merkityksestä tiettynä ajankohtana tai sen vaikutuksesta tietyille alueille, Hyvinkääsali on kiinnittänyt niin tutkijoiden, ammattilaisten kuin harrastajienkin huomion. Sen merkitys on kiistaton, ja sen läsnäolo tuntuu arjen eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme tarkemmin Hyvinkääsali:n vaikutuksia ja analysoimme sen eri puolia ymmärtääksemme paremmin sen merkitystä nykyään.

Hyvinkääsali

Hyvinkääsali on Hyvinkään keskustassa kauppatorin laidalla sijaitseva konsertti- ja kokoussali. Se on osa vuonna 1987 valmistunutta Sampotaloa, jossa on myös kauppakeskus. Talon on suunnitellut arkkitehti Ilpo Raunio ja Hyvinkääsalin akustiikkakonsulttina on toiminut Alpo Halme.[1]

Valkoseinäisessä Hyvinkääsalissa on 435 istumapaikkaa ja nouseva katsomo. Näyttämöaukon leveys on 20 metriä.[1]

Sali vihittiin käyttöön 20. marraskuuta 1987. Avajaiskonsertissa Pentti Sistosen johtama Hyvinkään orkesteri soitti Sibeliuksen 1. sinfonian, Schumannin sellokonserton solistina Markku Luolajan-Mikkola sekä musiikkiopiston rehtorin Pentti Raition säveltämän teoksen Yoldia arctica.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b Hyvinkääsali viimeistelyä vailla. Monikäyttöinen konserttisali valmistuu kaupungin 60-vuotislahjaksi. Helsingin Sanomat, 18.11.1987.
  2. ↑ Heikinheimo, Seppo: Hyvinkää sai konserttisalin. Radanvarteen kaivataan musiikkiyhteistyötä. Helsingin Sanomat, 24.11.1987, s. 18.

Aiheesta muualla