Tässä artikkelissa tutkimme Hyyppärän rata:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on kiinnittänyt niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion. Puhummepa sitten historiallisen henkilön elämästä, ajankohtaisen aiheen syvällisestä analyysistä tai historian virstanpylvästapahtumasta, Hyyppärän rata on ollut keskustelun, tutkimuksen ja ihailun kohteena aikojen saatossa. Seuraavilla riveillä perehdymme kaikkiin Hyyppärän rata:een liittyviin näkökohtiin sen alkuperästä sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan ja tarjoamme lukijoillemme täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen.
Hyyppärän rata oli Hyvinkäällä sijainnut kapearaiteinen rautatie, joka kulki Hyyppärässä sijainnelta Usmin graniittilouhokselta Hyvinkään rautatieasemalle. Hyyppärästä louhittiin gabroa eli ns. Hyvinkään mustaa graniittia. Louhos käynnisti toimintansa vuonna 1904, ja hevosvetoinen rautatie louhokselle valmistui vuotta myöhemmin. Ratalinja kulki nykyisen Hyyppäräntien, Hyyppäränkadun ja Nummisillankadun vieressä. Rata purettiin vuonna 1948.
Louhoksen perusti hämeenlinnalainen kauppias Johan Emil Helenius, joka hankki 1898 omistukseensa Yli-Hyyppärän tilan ja vuonna 1904 Ali-Hyyppärän tilan yhdistäen ne Hyyppärän kartanoksi. Hän raivautti lisää peltoa, rakensi uusia rakennuksia sekä perusti kivilouhimon. Heleniuksen jälkeen kartano oli eri omistajilla, kunnes se myytiin 1973 Hyvinkään kaupungille.