IBM

Tässä artikkelissa tutkimme IBM:n kiehtovaa elämää, jonka kokemukset ovat jättäneet lähtemättömän jäljen historiaan. IBM on kohdannut haasteita ja voittoja vaatimattomasta alusta lähtien kuuluisuuteensa, mikä on tehnyt hänestä inspiraation symbolin monille. Näillä sivuilla tutustumme hänen elämänsä intiimimpiin yksityiskohtiin, hänen vaikutukseensa yhteiskuntaan ja hänen pysyvään perintöönsä. Valmistaudu lähtemään kiehtovalle matkalle IBM:n elämän läpi ja löydä hänen menestyksensä salaisuudet.

International Business Machines Corporation
Yritysmuoto pörssiyhtiö
Osake NYSE: IBM
ISIN US4592001014
Perustettu 16. kesäkuuta 1911[1]
Toimitusjohtaja Arvind Krishna
Puheenjohtaja Arvind Krishna
Kotipaikka Yhdysvallat Armonk, New York, Yhdysvallat
Toimiala puolijohdeteollisuus, tietokonetekniikka, konsultointi ja tietotekniikka
Tuotteet Palvelimet, ohjelmistot
Liikevaihto Nousua 61,9 miljardia $ (2023)[2]
Henkilöstö 305 300 (2024)[3]
Kotisivu ibm.com

International Business Machines Corporation (lyhennettynä IBM) on teknologiayritys, joka on tunnettu suurtietokoneiden ja raskaiden palvelimien valmistajana ja alkuperäisen IBM PC -arkkitehtuurin kehittäjänä, aiemmin siis myös kuluttajatuotesegmentissä. 2000-luvulla IBM on kuitenkin vähitellen luopunut kokonaan kuluttajatietokoneiden, lähiverkkolaitteiden ja kiintolevyjen valmistuksesta. Yhtiön liikevaihto muodostuu nykyään IT- ja liiketoimintakonsultoinnista, palvelinliiketoiminnasta sekä ohjelmistoista.

IBM:n brändiarvo on vuoden 2009 tasolla 60 miljardia dollaria, jolla se on maailman toiseksi arvokkain tuotemerkki Coca-Colan jälkeen, ennen Microsoftia.[4]

Historia

Kirjoituskoneiden huippua ennen tietokonepohjaisen tekstinkäsittelyn aikaa edusti IBM Selectric -pallokirjoituskone.

IBM:n edeltäjä oli Tabulating Machine Company, jonka Herman Hollerith perusti vuonna 1896 Endocittissa New Yorkin osavaltiossa.[5] Vuonna 1911 Hollerirth myi yrityksenä yritysryppäälle nimeltä Computing Tabulating Recording Corporation (CTR), josta tuli IBM vuonna 1924.[6][1] CTR:n muodostivat Computing Scale Co. of America, Tabulating Machine Co. ja The International Time Recording Co. 16. kesäkuuta 1911.[1]

Alkuvaiheessaan yhtiö valmisti etenkin mekaanisia reikäkorttikoneita mutta myös vaakoja sekä kirjoitus- ja laskukoneita. 1950-luvulla IBM:n tuoteryhmä laajeni tietokoneisiin, mistä lähtien IBM on ollut suurimpia tietotekniikka-alan yrityksiä maailmassa.

IBM valmisti erilaisia kirjoituskoneita. 1940-luvulla yhtiöllä oli prototyyppi kirjoituskoneesta, jolla pystyi kirjoittamaan Kiinan kirjoitusjärjestelmän merkkejä ja sisälsi 5 400 merkkiä: kirjoitus tapahtui neljän numeron yhdistelmällä, jonka tuloksena tietty merkki kirjoitettiin.[7] Vuonna 1961 yhtiö julkaisi menestyksekkään IBM Selectric -kirjoituskoneen.[8]

SMS-piirilevy, jollaista käytettiin IBM 1401:ssä.

Varhain 1950-luvulla IBM:n toimitusjohtaja Thomas Watson ajoi yrityksen siirtymistä elektromekaanisista elektronisiin tuotteisiin.[9] Tavoitetta varten IBM kehitti automatisoitua transistorien valmistusta ja automatisoitua piirilevyjen valmistusta.[9] IBM kehitti Standard Modular System (SMS) paketoinnin elektroniikan komponenteille, jota käytettiin useissa IBM:n tietokoneissa.[9]

IBM:n ensimmäinen sarjavalmisteinen tietokone oli IBM 650.[10] IBM 1401 oli varhainen transistoripohjainen tietokone, josta tuli huomattavan suosittu.[11] IBM S/360 oli niin sanottu kolmannen sukupolven tietokone, jossa oli saman tietokoneperheen sisällä yhteensopiva arkkitehtuuri.[12] S/360 vaikutti useisiin muihin tietokonesarjoihin ja johti IBM System z -sarjaan. Ensimmäiset levykkeet kehitti IBM:n tutkimuskeskus San Joséssa 1960-luvun lopussa.[13] IBM PC oli menestyksekäs henkilökohtainen tietokone, jonka jälkeen suuri osa pöytätietokoneista on IBM PC -yhteensopivia, josta on tullut tietokonetyypin teollisuusstandardi.

Vuonna 1995 IBM osti Lotus Softwaren. IBM käytti tuotemerkkiä Lotus esim. Lotus Notesin nimenä ja kuluttajaohjelmistoissaan kuten Lotus SmartSuite.

IBM:n kannettavien ja henkilökohtaisen tietokoneiden osaston myynti Lenovolle valmistui vuonna 2005.[14] IBM:n henkilökohtaisten tietokoneiden viimeinen mallisto Aptiva oli lopetettu jo aiemmin. Kaupan toteutumisen edellytyksenä oli Lenovon pääkonttorin asettuminen New Yorkin osavaltioon ja Yhdysvaltain turvallisuus- ja kilpailuviranomaisten hyväksyntä. Vuonna 2005 Lenovo aloitti toimintansa Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Kaupan yhteydessä ThinkPad-tuotemerkki ja sen käyttöoikeus siirtyivät Lenovolle vuoteen 2010 saakka.

Vuonna 2007 IBM myi vaiheittain enemmistöosakkuuden tulostusjärjestelmäyksiköstään toimistolaite- ja tallennusmediavalmistaja Ricohille ja ryhtyi vähemmistöosakkaaksi (49 prosenttia) perustetussa yhtiössä nimeltä InfoPrint Solutions Company. Yritysjärjestelyssä on säädetty, että vuoteen 2010 mennessä Ricoh ostaa IBM:n osuuden kokonaisuudessaan ja että InfoPrint Solutions Companystä tulee täydellisesti Ricohin omistama tytäryhtiö.[15]

Vuonna 2019 IBM osti Red Hatin 34 miljardin dollarin hinnalla vahvistaakseen pilvipalveluiden tarjontaansa. Kaupat toteutuivat onnistuneesti.[16][17] Lokakuussa 2020 IBM ilmoitti jakaantuvansa kahteen yhtiöön vuoden 2021 loppuun mennessä: infrastruktuuripalvelut siirtyivät uuteen yhtiöön, jonka nimeksi tuli "Kyndryl".[18] IBM itse keskittyi pilvipalveluihin ja tekoälyyn.[18][19]

Huhtikuussa 2024 IBM ilmoitti hankkivansa HashiCorpin 6,4 miljardin dollarin kaupassa.[20]

Rakennukset

IBM:n New Yorkin osavaltiossa (Yorktown Heights) sijaitsevan ja Thomas J. Watsonin mukaan nimetyn tutkimuskeskuksen päärakennuksen on piirtänyt Eero Saarinen[21].

IBM Suomessa

Suomessa IBM on toiminut vuodesta 1936 lähtien. IBM:n Suomen-pääkonttori toimi vuodesta 1978 Helsingin Munkkiniemessä, kunnes se 44 vuoden jälkeen muutti Kallioon uuteen Lyyra-kortteliin vuonna 2023[22][23].

IBM:n palvelukseen Suomessa heti perustamisvaiheessa tullut ja kauppaneuvoksen arvonimen sittemmin saanut Bengt Grönholm johti Suomen-yhtiötä 1950-luvun lopulta vuoteen 1973 asti,[24] sitten Olli Varho joka kuoli Rissalan lentoturmassa 1978[25][26]. Varhon seuraaja Felix Björklund johti yhtiötä läpi 1980-luvun, sitten Erik Anderson 1992–1996,[27] Pyry Lautsuo 1997–2006, Johan Sandell[28] ja Antti Partanen 2022–2024[29].

Tuotteet

Palvelimet

IBM:n palvelinperheet:

Muut laitteistot

  • IBM System Storage – Tallennusjärjestelmät

Ohjelmistoratkaisut

  • Liiketoiminnan analytiikkaan liittyvät ratkaisut (muun muassa Cognos)
  • Tietoturvaratkaisut (identiteetinhallinta, auktorisointi ja web-tietoturva)
  • Information Management (DB2-tietokanta- ja sisällönhallintaratkaisut)
  • Lotus (työryhmä-, sähköposti-, portaali- ja pikaviestintäratkaisut)
  • Rational (sovelluskehitys-, testaus- ja mallinnustuotteet)
  • Tivoli (järjestelmähallinta, kiinteistöjen ja omaisuudenhallinta sekä päätelaitehallintaratkaisut)
  • WebSphere (liiketoimintaprosessien hallinta, middleware-, web-sovelluspalvelin- ja sanomanvälitystuotteet)
  • SPSS (tilastollinen laskenta)
  • Watson (tekoäly)
  • CICS-transaktiohallintajärjestelmä[30]

Muita, jo lakkautettuja ohjelmistoja

  • OS/2
  • Product Lifecycle Management -tuotteet, elinkaarihallinta (CAD ja CAM)

Lähteet

  1. ↑ a b c FORM 10-K sec.gov. Viitattu 26.11.2019. (englanniksi)
  2. ↑ 2023 Annual Report IBM. Viitattu 25.11.2024. (englanniksi)
  3. ↑ IBM (IBM) Nordnet. Viitattu 25.11.2024.
  4. ↑ Maailman brändikärki ennallaan Markkinointi&Mainonta. 21.9.2009. Viitattu 21.9.2009.
  5. ↑ Martin Campbell-Kelly and William Aspray, "Computer a History of the Information Machine – Second Edition", Westview Press, page 37 2004
  6. ↑ Herman Hollerith (1860-1929) immigrantentrepreneurship.org. Viitattu 26.11.2019. (englanniksi)
  7. ↑ Meet the mystery woman who mastered IBM’s 5,400-character Chinese typewriter fastcompany.com. 17.5.2021. Viitattu 27.12.2021. (englanniksi)
  8. ↑ The Selectric Typewriter ibm.com. Viitattu 27.12.2021. (englanniksi)
  9. ↑ a b c Robert Garner & Frederick Dill: The Legendary IBM 1401 Data Processing System helmikuu 2010. IEEE Solid-state Circuits Magazine. doi:10.1109/MSSC.2009.935295 Viitattu 28.1.2020. (englanniksi)
  10. ↑ Timeline of Computer History Computer History Museum. Viitattu 4.9.2019. (englanniksi)
  11. ↑ Rebuilding the IBM 1401 spectrum.ieee.org. 30.10.2009. Viitattu 28.1.2020. (englanniksi)
  12. ↑ William Arms: The IBM 360 and its Clones cs.cornell.edu. 2015. Viitattu 27.1.2020. (englanniksi)
  13. ↑ https://www.computerhistory.org/storageengine/floppy-disk-loads-mainframe-computer-data/
  14. ↑ Lenovo Completes Acquisition Of IBM’s Personal Computing Division 03.ibm.com. 1.5.2005. Viitattu 14.9.2020. (englanniksi)
  15. ↑ InfoPrint Solutions Company: InfoPrint background InfoPrint Solutions Company. Arkistoitu 9.3.2008. Viitattu 9.3.2008. (englanniksi)
  16. ↑ Larry Dignan: IBM closes $34 billion Red Hat acquisition: Now it's time to deliver 9.7.2019. ZDNet. Viitattu 11.7.2019. (englanniksi)
  17. ↑ https://www.redhat.com/en/ibm
  18. ↑ a b IBM to split into two companies by end of 2021 arstechnica.com. 8.10.2020. Viitattu 9.10.2020. (englanniksi)
  19. ↑ Davidson, Tim: IBM Completes the Separation of Kyndryl 03.11.2021. IBM Newsroom. Arkistoitu Viitattu 24.04.2023. (englanniksi)
  20. ↑ Simon Sharwood: IBM to acquire Hashi for $6.4 billion, hopes it will boost software biz and Red Hat theregister.com. 25.4.2024. Viitattu 25.4.2024. (englanniksi)
  21. ↑ IBM Research – Yorktown Heights research.ibm.com. Viitattu 25.11.2024.
  22. ↑ IBM Finland luopuu legendaarisesta pääkonttoristaan – muuttaa Hakaniemeen TiVi. 27.3.2023. Viitattu 12.9.2024.
  23. ↑ Hakaniemeen valmistuvan Lyyra-korttelin ensimmäinen osa on otettu käyttöön Ylva. Viitattu 15.9.2023.
  24. ↑ Bengt Grönholm Biografiasampo. Viitattu 25.10.2022.
  25. ↑ Nimityksiä. Helsingin Sanomat, 22.3.1973, s. 26. Näköislehti (maksullinen).
  26. ↑ Auramies, Jukka: "Oikea nuija pysähtyi", ehti lentäjä sanoa ennen koneen rysäystä järveen: Rissalan turmassa kuoli poliitikkoja ja yritysjohtoa MTV Uutiset. 3.10.2018. Viitattu 25.11.2024.
  27. ↑ Hoffren, Jukka: Felix Björklund Fazerin johtoon Suomen IBM:n johtajaksi Erik Anderson Helsingin Sanomat. 13.8.1992. Viitattu 21.7.2018.
  28. ↑ Suominen, Heli: Johan Sandell Suomen IBM:n johtoon. Helsingin Sanomat, 24.1.2006. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.9.2024.
  29. ↑ Kolehmainen, Aleksi: IBM Finlandin toimitusjohtaja Antti Partanen on kuollut Tivi. 11.9.2024. Viitattu 12.9.2024.
  30. ↑ CICS Application Server Software IBM. Viitattu 9.4.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla