Nykyään IPsec on aihe, joka on saanut yhä enemmän merkitystä eri alueilla. Olipa kyseessä teknologian, tieteen, yhteiskunnan tai kulttuurin maailma, IPsec on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja yleensäkin yleisön huomion. Kiinnostus IPsec:tä kohtaan on johtanut jatkuvasti kehittyvään keskusteluun ja sen vaikutusten ja seurausten syvälliseen analyysiin. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökohtia, jotka liittyvät IPsec:een ja sen nykyiseen vaikutukseen. Lisäksi tarkastelemme IPsec:n ympärille kehittyneitä trendejä ja ehdotamme pohdintoja sen tulevaisuudesta.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
TCP/IP-pino | |
---|---|
![]() sovelluskerros |
BGP · DHCP · DNS · ESMTP · FTP · HTTP · IMAP · IRC · LDAP · MGCP · NNTP · NTP · POP3 · RPC · RTP · RTSP · SIP · SMTP · SNMP · SOCKS · SSH · Telnet · TLS/SSL · XMPP · (..lisää..) |
![]() kuljetuskerros |
TCP · UDP · QUIC · DCCP · SCTP · RSVP · RIP · ECN |
![]() verkkokerros |
IP (IPv4 ja IPv6) · ICMP (ICMPv6) · IGMP · IPsec |
siirtoyhteyskerros | ARP · IS-IS · NDP · OSPF · L2TP · PPP |
fyysinen kerros |
IPsec (lyhenne sanoista IP Security Architecture) on joukko TCP/IP-perheeseen kuuluvia tietoliikenneprotokollia Internet-yhteyksien turvaamiseen. Nämä protokollat tarjoavat salauksen, osapuolten todennuksen ja tiedon eheyden varmistamisen.
IPsec määrittelee tietoliikenneprotokollia, jotka voidaan jakaa kahteen luokkaan:
Pakettivirtojen turvaamiseen IPsec tarjoaa kaksi vaihtoehtoista protokollaa, joista tavallisempi on ESP (Encapsulating Security Payload). Sitä käytetään pakettivirtojen salaamiseen. Harvemmin käytetty AH-protokolla (Authenticating Headers) taas tarjoaa todennuksen ja takaa viestien eheyden, mutta ei tarjoa luottamuksellisuutta.
Suositeltu avaintenvaihtoprotokolla IPsec-protokollan kanssa käytettäväksi on Internet Key Exchange (IKE). IKE koostuu protokollien ISAKMP, Oakley ja SKEME yhdistelmästä.
IPsec on määritelty pakolliseksi IPv6:een, nykyisen Internet-protokollan seuraajaan. Sitä voi käyttää myös nykyisen IPv4:n kanssa ilman, että välissä olevien reitittimien tarvitsee osata IPsec-protokollia. Tämänhetkiset IPsec-protokollat on määritelty RFC-dokumenteissa
IKE:stä ollaan kehittämästa uutta IKEv2-versiota.
Huomaa, että aikaisemmin IPsec kirjoitettiin usein myös IPSec isolla S-kirjaimella, mutta kirjoitusmuoto pienellä s-kirjaimella on standardeissa käytetty oikea muoto.
IPsec-protokollat toimivat OSI-mallin verkkokerroksen tasolla, minkä ansiosta ne sopivat muidenkin kuin TCP-pohjaisten protokollien suojaamiseen. Pääasiassa tämä tarkoittaa UDP-pohjaisia sovelluksia, ICMP-kontrolliviestejä sekä reitityksessä ja tunneloinnissa käytettyjä IP-protokollia kuten GRE:tä, OSPF:aa ja niin edelleen. Verrattaessa kuljetuskerroksen protokolliin, kuten SSLään, haittapuolena on se, että IPsec-protokollien pitää pystyä hallitsemaan myös vakaus- ja fragmentoitumisongelmat, jotka yleensä on hoidettu korkeammalla tasolla, TCP- eli kuljetuskerroksella.
IPsec-protokollaa voidaan käyttää vaihtoehtoisesti joko
IPsec-protokollaa voidaan käyttää VPN-ratkaisun eli näennäisen yksityisverkon rakentamiseen kummallakin tavalla. On huomioitava että saavutettava tietoturva eroaa huomattavasti näiden kahden mallin välillä.
Päästä päähän turvattujen yhteyksien yleistyminen Internetissä on ollut hitaampaa kuin on odotettu. Luottamuksellisen tiedonsiirron tarpeet on täytetty erillisratkaisuilla tai TLS-protokollalla.
IPsec sisältyy uudempiin Windows-versioihin, kuten myös useisiin kaupallisiin Unix-toteutuksiin, kuten esimerkiksi Solaris-käyttöjärjestelmään. Linux-käyttöjärjestelmässä yleisimmät toteutukset ovat FreeS/WAN-toteutuksesta johdetut Libreswan, Openswan ja Strongswan. IPsec on hyvin tuettu Linux-käyttöjärjestelmäytimen versiosta 2.6 lähtien.