Tässä artikkelissa tutkimme Idiootti:n aihetta eri näkökulmista ja analysoimme sen vaikutusta yhteiskuntaan ja sen merkitystä nykyään. Seuraavilla riveillä tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä, sen vaikutuksia eri alueilla ja kuinka se on vaikuttanut tapaamme, jolla suhtaudumme ympäröivään maailmaan. Idiootti on aihe, joka on herättänyt monien kiinnostuksen ja uteliaisuuden, ja kun etenemme tämän artikkelin läpi, toivomme saavamme syvemmän käsityksen sen tärkeydestä ja merkityksestä nykyisessä todellisuudessamme.
Idiootti (m.kreik. ἰδιώτης, idiōtēs) on nykyisessä merkityksessään loukkaava ilmaus, jolla tarkoitetaan vähälahjaista tai tyhmää ihmistä. Arkikielessä "idiootiksi" saatetaan haukkua ketä tahansa, joka tekee puhujan mielestä jotain tyhmää tai ajattelematonta.[1]
Antiikin Kreikan Ateenassa idiootti oli joutilas henkilö, joka ei osallistunut julkiseen elämään kuten demokraattiseen kaupungin hallitsemiseen, mitä pidettiin vapaiden miesten velvollisuutena.
1800- ja 1900-luvun lääketieteessä ja psykologiassa idiootiksi määriteltiin henkilö, joka oli vaikeasti vajaamielinen ja jonka älykkyysosamäärä oli alle 35. Idiotian vanha suomenkielinen nimitys oli tylsämielisyys. Nykyään suositeltava ilmaus on vaikea älyllinen kehitysvammaisuus.[2] Sana idiootti on nykyisin jäänyt pois tieteellisestä käytöstä.