Igbot
Tässä artikkelissa teemme yksityiskohtaisen analyysin Igbot:stä ja tutkimme sen tärkeimpiä näkökohtia ja sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan. Alkuperäistään sen kehitykseen ajan myötä Igbot on ollut perustavanlaatuinen rooli eri yhteyksissä, ja se on synnyttänyt keskusteluja ja kiistoja sen merkityksestä ja seurauksista. Näillä sivuilla tutkimme sen vaikutusta eri aloilla sekä sen merkitystä ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Ei ole epäilystäkään siitä, että Igbot on ollut historiassa ennen ja jälkeen jättäen lähtemättömän jäljen kulttuuriin, politiikkaan, talouteen ja moniin muihin alueisiin. Liity kanssamme tälle matkalle löytääksesi kaikki mitä Igbot tarjoaa ja kuinka se on muokannut maailmaamme tähän päivään asti.
| Igbot | ||||
|---|---|---|---|---|
 Igbojen kotimaa Nigeria sekä heidän asuinalueensa maassa. |
||||
| Väkiluku | noin 34 miljoonaa | |||
|
Merkittävät asuinalueet
|
||||
| Kielet | igbo | |||
| Uskonnot |
kristinusko (joskus synkretisoituneena igbojen alkuperäisuskontoihin) islam |
|||
| Sukulaiskansat | ibibiot, efikit, annangit, ogonit | |||
Igbot eli ibot ovat pääasiassa Nigeriassa elävä etninen ryhmä, johon kuuluu joitakin kymmeniä miljoonia afrikkalaisia. Heitä on noin 15 prosenttia Nigerian väestöstä sekä monia kamerunilaisia. Myös heidän puhumansa kieli on nimeltään igbo eli ibo.
Nigerian igboista suurin osa asuu Abian, Anambran, Ebonyin, Enugun ja Imon osavaltioissa (yli 90 % väestöstä kussakin) sekä myös Deltan ja Riversin osavaltioissa (noin 40 % väestöstä kummassakin).[1]
Igbot muodostavat Etelä-Nigerian toiseksi suurimman ihmisryhmän. He ovat sosiaalisesti ja kulttuurisesti monimuotoista väestöä, jotka asuvat maan kaakkoisosassa. Igbot koostuvat useista alaryhmistä, jotka kaikki puhuvat yhtä kieltä, ja asuvat hajallaan kylissä, joista puuttuu kaupungit ja keskitetyt valtakunnat, jotka ovat ominaisia muille Nigerian suurille ryhmille, kuten joruboille ja hausoille.[2]
Igbot asuvat perinteisesti tiiviissä kylissä, jotka on rakennettu keskusaukion ympärille. Keskusaukiolla pidetään kokouksia ja seremonioita. Kylästä ulottuu joskus useiden kilometrien päähän laaja viljelysmaa, joka on jaettu lohkoihin, joista yhtä tai kahta viljellään vuosittain, kun taas muut ovat kesannolla. Kylien reunoilla ja niitä yhdistävien teiden varrella on hajallaan öljy- ja raffiapalmulehtoja. Sen jälkeen kun Nigeriasta löytyi öljyä, kyliin on vedetty tie, vesijohto ja sähkö sekä rakennettu terveysasema.[2]
Eurooppalaiset ovat olleet igbojen kanssa tekemisissä 1400-luvulta asti. Rannikolla, missä igbot asuivat, käytiin vilkasta kauppaa, aluksi orjista, myöhemmin teollisuuden raaka-aineista kuten puutavarasta ja norsunluusta.[2]
Vuonna 1966 igboihin kuuluneet upseerit yrittivät vallankaappausta ja julistivat sen jälkeen Biafran itsenäiseksi.[3] Hausaväestön muslimit aloittivat kristittyjen igbojen massamurhaamisen, mikä johti igbojen pakenemiseen kotimaastaan itään, jossa heidän kansansa oli etnisistä ryhmistä runsaslukuisin.[4]
Lähteet
- ↑ Percentage of Igbos in... (tietolaatikko vasemmalla) Igbofocus.co.uk. Arkistoitu 15.9.2008. Viitattu 15.6.2008.
- ↑ a b c Igbo Worldmark Encyclopedia of Cultures and Daily Life. Viitattu 9.2.2025.
- ↑ Pete Nealen: Biafra, Boko Haram, and the Fiction that is Nigeria sofrep.com. 2014. Viitattu 9.2.2025.
- ↑ Republic of Biafra proclaimed - May 30, 1967 - HISTORY.com HISTORY.com. Viitattu 25.5.2017. (englanniksi)
