Nykyään Iijoelta etelään on erittäin tärkeä aihe nyky-yhteiskunnassa. Iijoelta etelään:n vaikutus on levinnyt kaikille elämänalueille politiikasta populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Iijoelta etelään:n eri puolia ja sen vaikutusta elämäämme. Analysoimme sen alkuperästä nykyiseen vaikutukseensa, kuinka Iijoelta etelään on muokannut maailmaa, jossa elämme. Lisäksi tarkastelemme Iijoelta etelään:n eri näkökulmia ja sitä, miten se on kehittynyt ajan myötä. Epäilemättä Iijoelta etelään on edelleen keskustelun ja kiinnostuksen aihe tänään, ja on ratkaisevan tärkeää ymmärtää sen vaikutukset elämäämme.
Iijoelta etelään | |
---|---|
Kirjailija | Kalle Päätalo |
Kieli | suomi |
Kustantaja | Gummerus |
Julkaistu | 1993 |
Sivumäärä | 693 |
Sarja: Juuret Iijoen törmässä | |
Edeltävä | Epätietoisuuden talvi |
Seuraava | Pato murtuu |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Epätietoisuuden talvi on Kalle Päätalon Juuret Iijoen törmässä -sarjan 23. osa. Teos on ilmestynyt vuonna 1993 Gummeruksen kustantamana.[1] Kirja on rekisteröity Bookcrossingiin. [2]
Kalle toimii Taivalkosken kunnan rakennusmestarina. Poutaisena alkavaan olympiakesään 1952 mahtuu monenlaista tapahtumaa. Suomi maksaa viimeiset sotakorvaukset ja Armi Kuusela valitaan Miss Universumiksi. Jättimäisen ponnistuksen päättyminen ja kansallisen itsetunnon kohoaminen johtaa Suomen pitkän hyvinvoinnin ajan alkuun.
Metsähallituksen maiden kulotus karkaa metsäpaloksi, jotka muodostavat pahaenteisiä pilviä selkosen ylle. Kallen sisällä palava mustasukkaisuus pysyy hallinnassa ja avioelämä Lainan kanssa on ulkonaisesti rauhallista. Juhannusmatka tehdään yhdessä Kallen sisaren ja hänen miehensä kanssa Julma-Ölkyn jylhälle rotkojärvelle, jonne johtavia polkuja ovat vielä tallanneet enemmän porot kuin ihmiset.
Vauhtia ja vaarallisia tilanteita syntyy kun Kummun Kalle saa lopulta ajokortin. Kallen äiti Riitu lentää lentokoneella Martan poikien kanssa. Hiltu-Iikan pirtissä selvitetään maapallon ikää. Ikävä yllätys kesken Helsingin olympiakisojen seuraamisen pakottaa Kallen eroamaan rakennusmestarin virasta, ja alkaa muutto takaisin kotiin Tampereen Kirvestielle. Ennen sitä Kallen on saatettava loppuun lupaamansa työt, joista mieluisin on lapsuudenkoti Kallioniemen pirtin maalaus hyvän kaveriporukan kanssa. Syksyinen Tampere ottaa tuttuna vastaan lopullisen asukkaansa, ja kirjoituskone napsahtelee tunnustelevasti Kirvestien talon yläkerrassa.[3]
Hannu Kahakorven elokuva Päätalo, 2008.