Nykymaailmassa Iisalmen Sanomat:stä on tullut jatkuvan keskustelun ja yleisen kiinnostuksen aihe. Iisalmen Sanomat on herättänyt laajan yleisön huomion joko yhteiskuntavaikutuksensa, ammatillisen merkityksensä tai henkilökohtaiseen elämäänsä kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Lisäksi sen vaikutus ulottuu useille alueille, teknologiasta kulttuuriin, politiikan ja talouden kautta. Kun Iisalmen Sanomat jatkaa kehittymistä ja saa uusia ulottuvuuksia, on ratkaisevan tärkeää analysoida sen luonne ja ymmärtää sen laajuus. Tämä artikkeli pyrkii tutkimaan Iisalmen Sanomat:n eri puolia ja tarjoamaan kattavan kuvan sen merkityksestä nykyään.
Iisalmen Sanomat | |
---|---|
![]() |
|
Lehtityyppi | sanomalehti |
Julkaisija | Savon Mediat Oy |
ISSN | ISSN 0356-2298 |
Levikki | 10 042 (LT 2017) |
Perustettu | 1925 |
Päätoimittaja | Tommi Korpihalla |
Sitoutuneisuus |
sitoutumaton 1925-2000 Suomen Keskusta[1] |
Kotikunta | Iisalmi |
Kotimaa | Suomi |
Sivukoko | tabloidi |
Ilmestymistiheys | ma–su |
Kieli | suomi |
Aiheesta muualla | |
iisalmensanomat.fi |
Iisalmen Sanomat on Iisalmessa viisi kertaa viikossa ilmestyvä sitoutumaton sanomalehti. Lehti kuuluu Mediakonserni Keskisuomalaiseen ja sitä julkaisee Savo-Karjalan Media Oy. Lehden päätoimittaja on Tommi Korpihalla.
Lehden markkina-alueeseen kuuluvat Iisalmi, Vieremä, Sonkajärvi, Kiuruvesi, Pielavesi sekä Lapinlahti, ja levikkialueeseen näiden lisäksi Varpaisjärvi, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Keitele sekä Rautavaara. Sen lukijamäärä on 42 000 (KMT 2006) ja levikki 10 042 (LT 2017).
Iisalmen Sanomat alkoi ilmestyä vuonna 1925. Se sitoutui Suomen Keskustaan vuoteen 2000 asti, jolloin se muuttui sitoutumattomaksi. Vuonna 2006 lehti vaihtoi broadsheet-formaatin tabloidimuotoon.