Tällä hetkellä Ikea-efekti:stä on tullut erittäin tärkeä aihe eri alueilla. Olipa kyseessä sosiaalinen, poliittinen, taloudellinen tai kulttuurinen, Ikea-efekti on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja ammattien huomion. Tämä ilmiö on herättänyt suurta kiinnostusta sen yhteiskuntavaikutusten ja nykypäivän merkityksen vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Ikea-efekti:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Ikea-efekti on synnyttänyt keskusteluja ja keskusteluja, jotka lisääntyvät jatkuvasti. Tämän analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Ikea-efekti:n merkitystä ja sen vaikutuksia yhteiskuntaamme.
Ikea-efekti eli Ikea-ilmiö on kognitiivinen vinouma, jonka mukaan kuluttaja antaa suhteettoman paljon painoarvoa tuotteelle, jonka rakentamiseen hän on itse osallistunut.[1] Se on nimetty ruotsalaisen Ikea-huonekaluketjun mukaan, joka on tunnettu itse koottavista tuotteistaan.
Ilmiön havaitsivat vuonna 2011 Michael I. Norton (Harvardin kauppakorkeakoulu), Daniel Mochon (Yalen yliopisto) ja Dan Ariely (Duke University). Heidän kokeensa esitti, että itse kokoaminen vaikuttaa kuluttajien mielipiteeseen tuotteen arvosta. Tulosten mukaan kun ihmiset käyttävät omia kykyjään tuotteen rakentamiseen, he arvostavat lopputulosta enemmän kuin täysin valmista tuotetta, vaikka kokoaminen olisi sujunut huonosti.[2]
Ilmiö näkyy myös siinä, että yrityksissä hyväksytään helpommin sen sisällä syntyneet ideat kuin ulkopuolisten esittämät ideat.[3]