Illyria

Nykyään Illyria on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä yhteiskunnassamme. Ilmestymisensä jälkeen se on synnyttänyt erilaisia ​​mielipiteitä ja keskusteluja eri aloilla. Illyria:n vaikutus ei rajoitu yhteen alueeseen, vaan se ulottuu useisiin jokapäiväisen elämän osa-alueisiin. Siksi on erittäin tärkeää analysoida tämä kysymys perusteellisesti ja ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Illyria:n merkitystä ja sen vaikutusta eri yhteyksissä tavoitteenamme edistää laajaa ja kriittistä näkemystä tästä ilmiöstä.

Tämä artikkeli käsittelee aluetta. Muista merkityksistä, katso täsmennyssivu.

Illyria (m.kreik. Ἰλλυρία; lat. Illyria, Illyricum) oli antiikin aikainen alue Länsi-Balkanilla. Alueella asuivat illyrialaiset heimot, joiden arvellaan puhuneen indoeurooppalaista kieltä.

300-luvulla eaa. Illyrian valtaa kasvatti kuningas Bardhyllus. Vuonna 359 eaa. Makedonian kuningas Perdikkas III kuoli taistelussa illyrialaisia vastaan. Vuonna 358 eaa. Makedonian Filippos II kukisti illyrialaiset. Aleksanteri Suuri löi illyrialaiset toistamiseen vuonna 335 eaa. Aleksanterin Persian sotaretkellä oli mukana illyrialaisia joukkoja. Aleksanterin kuoleman jälkeen Illyria riistäytyi Makedonian vallasta.

Illyrialaissodissa vuosina 229 eaa. ja 219 eaa. Rooman valtakunta kukisti illyrialaisen kuningaskunnan, joka harjoitti merirosvoutta roomalaisia kauppalaivoja kohtaan. Rooman keisari Tiberiuksen aikana roomalaiset valtasivat koko Illyrian ja tekivät siitä Rooman Illyricumin provinssin.[1] Myöhemmin Illyricum jaettiin useammaksi provinssiksi.

Lähteet

  1. ↑ Lins, Joseph: Illyria Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)

Aiheesta muualla