Ilmari Helenius

Tänään haluamme käsitellä erittäin relevanttia aihetta, joka on erittäin tärkeä kaikille. Ilmari Helenius on aihe, joka on herättänyt koko maailman huomion ja synnyttänyt keskustelua, ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja loputtomia pohdiskeluja. Tässä artikkelissa perehdymme Ilmari Helenius:een liittyviin eri näkökohtiin, analysoimme sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan ja ennakoimme mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita. Samoin pyrimme tarjoamaan täydellisen ja objektiivisen yleiskatsauksen Ilmari Helenius:stä tarjoamalla arvokasta tietoa, joka herättää pohdintaa ja keskustelua. Epäilemättä Ilmari Helenius on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, joten on tärkeää käsitellä sitä laajasta ja yksityiskohtaisesta näkökulmasta.

Tämä artikkeli käsittelee poliisimestaria ja maaherraa. Ilmari Helenius oli myös vakuutusjohtaja Ilmari Helaniemen aikaisempi nimi.
Maaherra Ilmari Helenius vuonna 1941.

Ilmari Veikko Helenius (19. lokakuuta 1879 Kurkijoki – 22. marraskuuta 1944) oli Helsingin poliisimestari ja usean läänin maaherra. [1][2]

Elämä

Helenius kirjoitti ylioppilaaksi Viipurin reaalilyseosta 1900 ja valmistui Jelisavetgradin ratsuväen sotakoulusta 1902. Työuransa hän aloitti leskikeisarinnan Pihkovan henkirakuunarykmentin kornettina 1902–1909, toimi sitten Helsingin poliisilaitoksen opetusupseerina 1909–1911 ja oli Uudenmaan pankin palveluksessa kolme vuotta. Helenius otti osaa ensimmäiseen maailmansotaan ja sodasta palattuaan hän oli Terijoen poliisimestari 1917, Helsingin virkaatekevä poliisimestari 1917 ja vakinaisena 1918. Uudenmaan läänin virkaatekevänä maaherrana hän oli 1920 ja 1922, erittäin lyhytikäisen Petsamon läänin ainoana maaherrana 1921, Turun ja Porin läänin maaherra 1922–1932 ja Uudenmaan läänin maaherrana 1932–1944. Lisäksi Helenius toimi vapaussotaa valmistelleen sotilaskomitean jäsenenä 1917, etsivän keskuspoliisin uudistuskomitean puheenjohtajana 1922 ja poliisiasiainneuvottelukunnan puheenjohtajana 1933–1934.[3] Suomen armeijan everstiksi Helenius ylennettiin 1918 ja kenraalimajuriksi 1922.[4][1][2][5]

Perhe

Ilmari Heleniuksen vanhemmat olivat kamarineuvos Viktor Helenius ja Eine Matilda Lindh. Hän oli naimisissa vuodesta 1907 Bertha von Oelsenin kanssa.[2][5]

Ilmari Heleniuksen kanssa samaan hautaan Helsingin Hietaniemen hautausmaalle on haudattu hänen poikansa Hans-Günther Helenius (s. 1911), joka hukkui neitsytmatkallaan olleen M/S Johanna Thordénin haaksirikossa Skotlannin vesillä tammikuussa 1937. Aluksella olleista 38 henkilöstä pelastui vain kahdeksan, ja aluksen hylky löydettiin vasta vuonna 1969.[6]

Lähteet

  1. ↑ a b 60-vuotias. Maaherra Ilmari Helenius, Helsingin Sanomat, 19.10.1939, nro 282, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 19.10.2024
  2. ↑ a b c Aikalaiskirja 1934
  3. ↑ Aikalaiskirja 1941. Otava 1941.
  4. ↑ Muistokirjoitus. Helsingin Sanomat 23.11.1944, s. 7. (Maksullinen lähde.)
  5. ↑ a b Ylioppilasmatrikkeli 1900, matrikkelinumero 26895
  6. ↑ Viro, Voitto: Vanha hautausmaa: Helsingin Hietaniemen hautausmaan opas, s. 153. (2., uudistettu laitos.) Helsinki: Otava, 1993.

 

Edeltäjä:
Bruno Jalander 		Uudenmaan läänin maaherra
1932–1944 		Seuraaja:
Armas-Eino Martola