Ilmari Kunnas
Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Ilmari Kunnas:n kiehtovaan maailmaan. Olipa kiinnostuksesi tai huolenaihe mikä tahansa, olemme varmoja, että löydät tarpeellista ja hyödyllistä tietoa, joka auttaa sinua ymmärtämään tätä aihetta paremmin. Sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen sukeltamme tärkeimpiin näkökohtiin, joiden avulla voit saada syvempää tietoa Ilmari Kunnas:stä. Riippumatta siitä, oletko alan asiantuntija vai oletko vasta aloittamassa tämän aiheen tutkimista, tämän artikkelin tavoitteena on tarjota kattava ja rikastuttava näkemys, jonka avulla voit laajentaa näköalojasi ja rikastuttaa näkökulmaasi Ilmari Kunnas:een. Valmistaudu lähtemään löytö- ja oppimismatkalle, joka yllättää sinut iloisesti!
| Ilmari Kunnas | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 2. kesäkuuta 1902 Joutseno |
| Kuollut | 13. joulukuuta 1957 (55 vuotta) |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) |
 Suomi |
| Komentajuudet |
Hämeenlinnan sotilaspiirin päällikkö (1947–1955) 3.Prikaatin komentaja (1955) Turun pohjoisen sotilaspiirin päällikkö (1955-57) |
| Taistelut ja sodat | Suomen sisällissota, Talvisota, Jatkosota |
| Sotilasarvo | Eversti |
| Kunniamerkit | SVR ritariristi, 2.lk Vapaudenristi miekkojen kera, 2.lk Rautaristi |
|
|
|
Alfred Ilmari Kunnas (2. kesäkuuta 1902 Joutseno – 13. joulukuuta 1957) oli suomalainen eversti.[1]
Hänen vanhempansa olivat rovasti Kustaa Alfred Kunnas ja Bernet Svensson. Hänen puolisonsa oli Lyyli Helvi Pekonen.
Kunnas osallistui Vapaussotaan Karjalan Armeijakunnan 3.rykmentin riveissä. Hän paveli varusmiehenä Polkupyöräpataljoona 3:ssa ja opiskeli vuosina 1923–1925 Kadettikoulun 6. kadettikurssilla. Tämän jälkeen hän palveli nuorempana upseerina, komppanianpäällikkönä ja yleisesikuntaupseerina PPP3:ssa sekä Jääkäripataljoona 3:ssa vuosina 1925–1939. Hän suoritti jalkaväen kapteenikurssin vuonna 1938.
Talvisodassa Kunnas toimi Muolaan Ryhmän esikuntapäällikkönä ja JP3:n komentajana. Välirauhan aikana hän toimi Pohjanmaan Suojeluskuntapiirin esikunnassa järjestelytoimiston päällikkönä. Jatkosodassa Kunnas toimi Kevyt osasto 3:n komentajana.
Sodan jälkeen Kunnas toimi 1944 Lounais Hämeen Suojeluskuntapiirin komentajana, Hämeenlinnan sotilaspiirin esikunnan järjestelytoimiston päällikkönä 1945–1947 ja 1947–1955 sotilaspiirin päällikkönä. Vuonna 1955 hän toimi 3.Prikaatin komentajana huhtikuun 1. päivästä syyskuun puoleen väliin. Tämän jälkeen hän toimi vielä Turun pohjoisen sotilaspiirin päällikkönä vuoteen 1957.
Luottamustehtävät
- Kemi-Rovaniemen kadettipiirin varapuheenjohtaja 1940–41
- Hämeenlinnan kadettipiirin puheenjohtaja 1946–53
Ylennykset
- Vänrikki 1925
- Luutnantti 1927
- Kapteeni 1932
- Majuri 1940
- Everstiluutnantti 1944
- Eversti 1955
Kunniamerkit
- Suomen Vapaudenristin 4.lk ritarimerkki miekkojen kera
- Suomen Vapaudenristin 3.lk ritarimerkki miekkojen kera
- Suomen Vapaudenristin 2.lk ritarimerkki miekkojen kera
- Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki
- Suojeluskuntain ansioristi
- Talvisodan muistomitali
- Jatkosodan muistomitali
- 2.luokan Rautaristi
Lähteet
- ↑ Kadettiupseerit 1920–1985, s. 388. Kadettikunta r.y., 1985. ISBN 951-99690-4-7