Ilmastohätätila

Nykymaailmassa Ilmastohätätila on aihe, joka on noussut ajankohtaiseksi ja herättää suurta kiinnostusta yhteiskunnassa. Vuosien ajan Ilmastohätätila on ollut eri alojen asiantuntijoiden keskustelun ja tutkimuksen kohteena. He pyrkivät ymmärtämään ja analysoimaan sen vaikutuksia eri alueilla. Olipa kyseessä historiallinen, tieteellinen, kulttuurinen tai sosiaalinen lähestymistapa, Ilmastohätätila on herättänyt ihmisten uteliaisuutta ja huomion ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa perehdymme Ilmastohätätila:n jännittävään maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, sen kehitystä ajan mittaan ja sen vaikutuksia nykyään.

Ympäristöliike Elokapinan kesäkuussa 2021 sulkema Mannerheimintie.

Ilmastohätätila on tilanne, jossa tarvitaan kiireellisiä toimia hidastamaan tai pysäyttämään ilmastonmuutos, jotta voitaisiin välttää siitä seuraavat mahdollisesti palautumattomat vahingot ympäristölle.[1]

Ensimmäisenä ilmastohätätilajulistuksen teki australialainen pikkukaupunki joulukuussa 2016.[2] Sittemmin vastaava julistus on (lokakuuhun 2021 mennessä) tehty alueilla, jotka sisältävät yhteensä noin 13 prosenttia maapallon väestöstä.[3] Kansallisen julistuksen on tehnyt 15 maata, joukossa muun muassa Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta ja Ranska.[3] Euroopan parlamentti teki marraskuussa 2019 ilmastonmuutokseen liittyvän julistuksen ilmastohätätilasta. Päätöslauselma ei kuitenkaan velvoita Euroopan unionin jäsenmaita, vaan se pitäisi hyväksyä jäsenmaiden ministerineuvostoissa erikseen.[4]

Ilmastohätätilajulistuksen ovat tehneet myös esimerkiksi British Medical Association (2019),[5] World Medical Association (2019),[6] Helsingin kaupunki (2020),[7] Lääkäriliitto ja Duodecim et al. (2021).[8]

Presidentti Sauli Niinistö totesi edessä olevan maailmanlaajuisen ilmastohätätilan YK:n yleiskokouksessa syyskuussa 2021.[9][10] Vaikkei presidentti puheessaan näin sanonut, ympäristö- ja ilmastoministeriksi lokakuussa 2021 valittu Emma Kari (vihr.) totesi pian valintansa jälkeen haastattelussa, että Suomessa olisi ilmastohätätila.[11]

Kansainvälisesti toimiva ympäristöliike Elokapina on esittänyt Suomen hallitukselle vaatimuksen, että tämä julistisi Suomeen "ilmasto- ja ympäristöhätätilan".[12]

Lähteet

  1. ↑ Doyle Rice: 'Climate emergency' is Oxford Dictionary's word of the year 2019 US Today. 21.11.2019. (englanniksi)
  2. ↑ Four years of Climate Emergency Declarations | cedamia www.cedamia.org. Viitattu 23.10.2021. (englanniksi)
  3. ↑ a b Global | cedamia cedamia.org. Viitattu 23.10.2021.
  4. ↑ Jenni Virtanen: Euroopan parlamentti julisti ilmastohätätilan ensimmäisenä maanosana maailmassa (Huom. Artikkeli osin harhaanjohtavaa, koska Euroopan parlamentti ei ole maanosa eikä parlamentin jäsenmaat kata edes puolta mantereen, maantieteellisen Euroopan pinta-alasta) Helsingin Sanomat, hs.fi. 28.11.2019. Viitattu 27.12.2019.
  5. ↑ Richard Hurley: Doctors declare climate emergency and call for tighter targets. BMJ, 2019-6-27, nro 365, s. l4445. PubMed:31248945 doi:10.1136/bmj.l4445 ISSN 0959-8138 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  6. ↑ WMA - The World Medical Association-WMA Resolution on Climate Emergency wma.net. Viitattu 18.10.2021. (englanniksi)
  7. ↑ Helsinki julisti ilmastohätätilan Helsingin kaupunki. Viitattu 18.10.2021.
  8. ↑ Lääkärijärjestöt julistavat ilmastohätätilan Lääkärilehti.fi. Viitattu 18.10.2021.
  9. ↑ Presidentti Niinistö YK:ssa: "Edessämme on maailmanlaajuinen ilmastohätätila" – Ylen kirjeenvaihtaja tiivistää videolla puheen keskeisen sisällön Yle Uutiset. 22.9.2021. Viitattu 17.11.2021.
  10. ↑ Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe YK:n yleiskokouksen 76. yleiskeskustelussa New Yorkissa 21.9.2021 Presidentti. Viitattu 17.11.2021.
  11. ↑ Marko-Oskari Lehtonen: Ministeriksi valittu Emma Kari: ”Suomessa on ilmastohätätila” Iltalehti, iltalehti.fi. 12.10.2021.
  12. ↑ Elokapina: Vaatimuksemme Elokapina, Extinction Rebellion Finland. Arkistoitu 4.8.2020. Viitattu 18.10.2021.