Ilmastotiede

Nykyään Ilmastotiede on laajalti keskustelunaihe yhteiskunnassa. Vuosien ajan Ilmastotiede on ollut kiinnostuksen ja keskustelun kohteena eri alueilla ja synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja kantoja. Kautta historian Ilmastotiede on vaikuttanut merkittävästi ihmisten elämään ja vaikuttanut heidän ajattelutapaan, toimintaansa ja ympäristöönsä. Tässä artikkelissa tutkimme Ilmastotiede:n eri puolia ja analysoimme sen merkitystä ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme. Kun tiedämme enemmän Ilmastotiede:stä, ymmärrämme paremmin sen laajuuden ja kuinka voimme käsitellä sitä positiivisesti jokapäiväisessä elämässämme.

Vuoden keskilämpötila eri osissa maapalloa ajanjakson 1961–1990 tilastojen perusteella.

Ilmastotiede eli klimatologia[1] on tieteenala, joka tutkii eri paikkojen ja alueiden ilmastoja eli keskimääräisiä säätiloja keskipitkien tai pitkien ajanjaksojen puitteissa.[2] Ilmastotiede tutkii samoja ilmakehän prosesseja kuin ilmatiede, jonka ohella siihen kuuluvat lisäksi näihin hitaasti vaikuttavat ympäristötekijät kuten merivirtojen tai auringon säteilyn muutokset.[3] Maantieteilijät tulkitsevat klimatologian usein maantieteen ja luonnonmaantieteen osa-alueeksi.

Ilmastotiede voidaan jakaa osiin tarkasteltavien alueiden koon mukaan: puhutaan mikroilmastotieteestä eli mikroilmastotutkimuksesta, mesoklimatologiasta eli keskikokoisten alueiden tutkimuksesta jne. Voidaan myös erottaa fysikaalinen ilmastotiede, jossa pääpaino on ilmastoon vaikuttavien fysikaalisten prosessien tutkimuksessa.[3]

Ilmastotieteellä on myös vahvat yhteydet maatalouteen, koska se selittää useiden viljelykasvien levinneisyysalueet.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Klimatologia (ilmastotiede) (3 op) Avoin yliopisto. Arkistoitu 22.4.2014. Viitattu 5.5.2012.
  2. ↑ Climate Glossary NWC Climate Prediction Center. Viitattu 5.5.2012.
  3. ↑ a b climatology Encyclopædia Britannica. Viitattu 5.5.2012.

Aiheesta muualla