Iluro (Hispania Tarraconensis)

Nykymaailmassa Iluro (Hispania Tarraconensis) on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä ja jolla on ollut merkittävä vaikutus yhteiskuntaan. Ajan myötä Iluro (Hispania Tarraconensis):n merkitys on kasvanut useilla alueilla, mikä on synnyttänyt keskusteluja, keskusteluja ja analyyseja sen merkityksestä ja seurauksista. Tästä syystä on olennaista syventyä Iluro (Hispania Tarraconensis):n tutkimiseen ja ymmärtämiseen, koska sen ymmärtäminen ja analysointi ovat transsendenttisia sen maailman ymmärtämiselle, jossa elämme. Tässä artikkelissa perehdymme Iluro (Hispania Tarraconensis):een liittyviin eri ulottuvuuksiin ja näkökohtiin, jotta voimme tarjota kattavan näkökulman tähän aiheeseen ja sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa.

Iluro
Sijainti

Iluro
Koordinaatit 41°32′18″N, 2°26′47″E
Valtio Espanja
Paikkakunta Mataró, Barcelona, Katalonia
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso n. 80/70 eaa.–400-luku jaa.
Kulttuuri antiikki
Valtakunta Rooman valtakunta
Alue Hispania
Provinssi Hispania Tarraconensis
Aiheesta muualla

Iluro Commonsissa

Iluro eli Eluro (lat.; m.kreik. Αἰλουρών, Ailūrōn) oli antiikin aikainen kaupunki Hispaniassa nykyisen Espanjan alueella. Se sijaitsi nykyisen Matarón kaupungin paikalla.[1][2][3][4][5]

Maantiede

Iluron kaupunki sijaitsi Hispania Tarrraconensiksessa sen koillisosan rannikolla. Se oli laeaetanien heimon aluetta.[4] Ilurosta koilliseen samalla rannikolla sijaitsivat Blandiae, Turissa ja Emporiae, ja lounaaseen Ilduro, Baetulo, Barcino ja Tarraco.[3]

Roomalaisaikaista vesijohtoa nykyisellä Plaça de Can Xammarilla.

Hispania Tarraconensiksen Iluroa ei tule sekoittaa toiseen Iluroon, joka sijaitsi Hispania Baeticassa.

Historia

Iluron kaupunki perustettiin noin vuonna 80–70 eaa. Se oli yksi seudun tärkeimmistä roomalaisaikaisista kaupungeista, ja sai municipiumin aseman keisari Augustuksen aikana.[6] Sen asukkaasta käytettiin etnonyymiä Iluronensis.[7] Kaupunki säilyi olemassa ainakin 400-luvulle jaa. saakka.[6]

Rakennukset ja löydökset

Nykyisestä Matarósta on löydetty raunioita, jotka lukeutuvat Katalonian huomattavimpiin roomalaisaikaisiin jäänteisiin. Niihin lukeutuu muun muassa kaupunginmuurien ja forumin jäänteitä, julkisten rakennusten ja yksityistalojen (domus) jäänteitä, vesisäiliöitä sekä nekropoliita eli hauta-alueita. Löydösten perusteella kaupungin koon arvellaan olleen noin kuusi hehtaaria.[6]

Lähteet

  1. ↑ Iluro Pleiades. Viitattu 3.4.2023.
  2. ↑ Iluro (Iberia) 3 Mataro ToposText. Viitattu 3.4.2023.
  3. ↑ a b ”25 H4 Iluro”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699
  4. ↑ a b Smith, William: ”Laeaetani”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  5. ↑ Pomponius Mela: De situ orbis 2.6; Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.3 s. 4; Klaudios Ptolemaios: Geografia 2.6.19.
  6. ↑ a b c Iluro – The Roman splendour of Mataró Patrimoni Cultural. Viitattu 3.4.2023.
  7. ↑ Iluro (Mataró) Trismegistos. Viitattu 3.4.2023.

Aiheesta muualla