Imatran vaakuna
Tässä artikkelissa perehdymme Imatran vaakuna:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen monia puolia ja havaitsemme sen vaikutuksen eri elämänalueille. Imatran vaakuna on jättänyt jälkensä moniin ihmisen olemassaolon näkökohtiin sen vaikutuksesta nyky-yhteiskuntaan, sen merkityksellisyyteen historiassa, sen vaikutuksista populaarikulttuuriin ja sen merkitykseen akateemisessa alalla. Näillä sivuilla analysoimme sen alkuperää, kehitystä ja tulevaisuuden potentiaalia, paljastamme sen mysteerit ja tarjoamme täydellisen ja rikastuttavan vision Imatran vaakuna:stä. Valmistaudu lähtemään löytö- ja tiedonmatkalle tästä jännittävästä aiheesta.
Imatran vaakuna on Imatran kaupungin tunnus. Vaakunan aihe viittaa voimalaitoksiin, joita alettiin rakentaa 1920-luvun alussa sekä Tainionkoskeen että Imatrankoskeen.
Vaakunan selitys kuuluu ”punaisessa kentässä kolme pystyasentoon asetettua kahtaalle suuntautuvaa yksipolvekkeista nuolenmuotoista kultakärkistä hopeasalamaa.” Vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson, ja Imatran kauppalanvaltuusto hyväksyi sen 9. elokuuta 1950. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 25. lokakuuta samana vuonna.[1]
Lähteet
- Suomen kunnallisvaakunat, s. 123. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3
Viitteet
- ↑ Imatran vaakunan vahvistaminen Digitaaliarkisto: Heraldica I, vaakunat. Kansallisarkisto. Viitattu 16.8.2016.