Imidit

Tänään haluamme puhua Imidit:stä, aiheesta, joka on läsnä monien ihmisten elämässä. Imidit on laaja ja ajankohtainen aihe nyky-yhteiskunnassa, ja se kattaa näkökohdat henkilökohtaisesta globaaliin. Imidit on vaikuttanut moniin ihmisiin tavalla tai toisella, ja sen vaikutus ulottuu jokapäiväisen elämän eri osa-alueille. Tässä artikkelissa tutkimme Imidit:n tärkeimpiä näkökohtia ja analysoimme sen vaikutusta, merkitystä ja vaikutuksia yhteiskuntaamme. Tämän analyysin avulla toivomme tarjoavamme selkeämmän ja syvemmän käsityksen Imidit:sta ja tarjota arvokasta tietoa, joka auttaa ymmärtämään ja pohtimaan tätä aihetta.

Imidin tunnusomainen funktionaalinen ryhmä. R tarkoittaa jotain hiilivetyryhmää.

Imidi on orgaaninen yhdiste, jonka funktionaalinen ryhmä koostuu kahdesta karbonyyliryhmästä, jotka ovat sitoutuneet samaan typpiatomiin. Rakenteellisesti ne ovat lähellä happoanhydridejä, ja monet dikarboksyylihapot, jotka muodostavat rengasrakenteisen anhydridin, muodostavat myös samankaltaisen imidin.[1][2]

Nimeäminen ja ominaisuudet

Imidin nimi muodostetaan vastaavan karboksyylihapon nimestä korvaamalla -happo-pääte -imidi-päätteellä. Näin esimerkiksi ftaalihapon imidi on ftaali-imidi ja meripihkahapon imidi on meripihkaimidi.[1]

Vesiliuoksissa imidit ovat heikkoja happoja, ja ne kykenevät luovuttamaan typpeen liittyneen vedyn ionina. Ne ovat kuitenkin karboksyylihappoja heikompia. Imideistä voidaan tehdä suoloja käsittelemällä niitä emäksillä.[1][2]

Valmistus

Imidejä voidaan valmistaa amiinin ja happoanhydridin välisellä reaktiolla. Reaktio on additioreaktio, jota seuraa välittömästi eliminaatioreaktio. Imidin muodostuminen tapahtuu amidivälivaiheen kautta. Imidejä voidaan valmistaa myös amideista asylaatiolla, mutta tämä vaatii usein hyvin voimakkaasti asyloivien reagenssien käyttöä ja emäksisiä olosuhteita.[3][4]

Sovelluksia

Monet polymeerit sisältävät imidiyksiköitä, ja tällaisia polymeerejä kutsutaan polyimideiksi. Näitä polymeerejä voidaan valmistaa kondensoimalla tai additioreaktiolla. Polyimideille on tyypillistä hyvä korkeidenkin lämpötilojen kestävyys. Niitä käytetään muun muassa filmeissä, kaapeleiden päällystämiseen ja komposiittien matriisina. Yksi tunnettu polyimidi on kaptoni.[5][6]

Monia imidien johdannaisia käytetään myös sieni- ja rikkaruohomyrkkyinä. Käytetyimmät ja tunnetuimmat ovat ftaali-imidin johdannaiset kaptaani ja folpetti.[7]

Imidejä. Kuvassa oikealta vasemmalle biokemiallisissa tutkimuksissa reagenssina käytettävä N-etyylimaleimidi, orgaanisissa synteeseissä laajasti käytetty ftaali-imidi, rikkaruohomyrkkynä käytettävä kaptaani, lääkkeenä käytettävä talidomidi ja kaptonin rakenneyksikkö

Lähteet

  1. ↑ a b c Raimo Alén: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä, s. 658. Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3
  2. ↑ a b Carboxylic acid: Related Compounds Encyclopædica Britannica Online. Viitattu 15.9.2010. (englanniksi)
  3. ↑ Dana W. Mayo,Ronald M. Pike,David C. Forbes: Microscale Organic Laboratory, s. 347. Wiley-VCH, 2010. ISBN 978-3-527-30603-9 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 15.9.2010. (englanniksi)
  4. ↑ Florencio Zaragoza Dörwald: Organic synthesis on solid phase, s. 359. Wiley-VCH, 2002. ISBN 978-3-527-30603-9 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 15.9.2010. (englanniksi)
  5. ↑ A. Brent Strong: Fundamentals of composites manufacturing, s. 138. SME, 2008. ISBN 978-0872638549 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 15.9.2010. (englanniksi)
  6. ↑ Walter W. Wright & Michael Hallden-Abberton: Polyimides, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000 Teoksen verkkoversio
  7. ↑ & Peter Ackermann, Paul Margot & Franz Müller: Fungicides, Agricultural, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000 Teoksen verkkoversio

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Imidit.