Immuunivaste

Nykymaailmassa Immuunivaste on aihe, joka herättää kiinnostusta ja keskustelua eri sosiaalisissa piireissä. Syntymisestään lähtien Immuunivaste on kiinnittänyt tutkijoiden, tutkijoiden, mielipidejohtajien ja yleensä yhteiskunnan huomion. Tämä ilmiö on herättänyt laajan kirjon mielipiteitä, kritiikkiä ja analyyseja, mikä osoittaa sen merkityksen ja vaikutuksen ihmisten jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia, jotka liittyvät Immuunivaste:een, analysoimalla sen vaikutusta modernin elämän eri osa-alueisiin ja sen vaikutuksia tulevaisuuteen.

Immuunivaste tai immuunireaktio on elimistön tapa reagoida havaitsemaansa antigeeniin.[1] Immuunivasteeseen kuuluu normaalisti vasta-aineiden ja antigeeniin reagoivien imusolujen muodostuminen.[1]

Immuunivastetta on kahta päätyyppiä: synnynnäistä ja hankinnaista. Synnynnäinen immuunivaste toimii epäspesifisenä puolustusjärjestelmänä infektioita vastaan. Jos tämä järjestelmä ei onnistu pysäyttämään hyökkäystä, niin hankinnainen immuunivaste käynnistyy. Hankinnainen immuunivaste pystyy myös ”muistamaan” aiemmin kohtaamansa antigeenit.[2]

Autoimmuniteetiksi sanotaan immuunivastetta, joka ilmenee elimistöä itseään ja sen rakenteita vastaan.[3]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 179. (5.–7. painos) WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8
  2. ↑ Immunofarmakologian perusteet (pdf) (s. 3-4) Medicina. Arkistoitu 3.11.2005. Viitattu 30. elokuuta 2008.
  3. ↑ Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 175. (5.–7. painos) WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8

Aiheesta muualla