Indre (joki)

Nykyään Indre (joki) on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta yhteiskunnassa. Teknologian ja globalisaation myötä Indre (joki):stä on tullut olennainen aihe, joka vaikuttaa kaikenikäisiin ja -ammatteihin. Indre (joki) on ollut sen alkuperästä tämän päivän vaikutuksiin asti keskustelun ja tutkimuksen kohteena eri aloilla. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Indre (joki):een, syventämällä sen merkitystä, sen vaikutusta yhteiskuntaan ja sen kehitystä ajan myötä. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan tätä aihetta ja tarjoamaan kattavamman ja ajantasaisemman näkemyksen.

Indre
Indre Azay-le-Rideaussa myllyn edustalla vuonna 2018
Indre Azay-le-Rideaussa myllyn edustalla vuonna 2018
Alkulähde Beaufoin, Saint-Priest-la-Marche
46°25′30″N, 2°10′22″E
Laskupaikka Avoine, Loire
47°13′58″N, 0°11′45″E
Maat Ranska
Pituus 269,63 km
Alkulähteen korkeus 454 m
Virtaama 18,70 m³/s
Valuma-alue 3428 km²
Indren valuma-alue
Indren valuma-alue

Indre on Loiren sivujoki, joka kulkee Ranskassa Cherin, Indren ja Indre-et-Loiren departementeissa Centre-Val de Loiren alueella.

Maantiede

Joen kulku

Indre on 279,63 kilometrin pituinen.[1]

Indren lähteet ovat Cherin departementissa, 454 metrin korkeudella merenpinnasta, lähellä Beaufoiniksi kutsutta paikkaa Saint-Priest-la-Marchen kunnassa[2], josta joki kulkee aluksi luoteeseen.

Indre laskee Loireen Indre-et-Loiren departementissa 31 metrin korkeudella merenpinnasta Avoinen kunnassa.[1][2]

Jokivarren departementit ja kunnat

Cher kulkee seuraavien neljän departementin ja 59 kunnan kautta.[1] Departementit on lueteltu siinä järjestyksessä, missä joki niiden kautta kulkee, samaan departementtiin kuuluvat kunnat sen sijaan aakkosjärjestyksessä.

Cherin departementissa

Indren departementissa

Indre-et-Loiren departementissa

Valuma-alue

Ranskan kansallisessa jokitietojärjestelmässä BD Carthage jokien valuma-alueet jaetaan neljän tasoisiin alueisiin: hydrografisiin seutuihin (ransk. régions hydrographiques), sektoreihin (ransk. secteurs), alisektoreihin (ransk. sous-secteurs) ja hydrografisiin vyöhykkeisiin (ransk. zones hydrographiques)[3] Indren valuma-alue on jaettu seuraaviin 22 hydrografiseen vyöhykkeeseen:[1]

  • Indre lähteestään Rau des Pallesin yhtymäkohtaan
  • Rau des Palles sivupuroineen
  • Indre välillä Rau des Palles – Igneraie
  • Ingneraie välillä Fausse Rivière – Indre
  • Indre välillä Ingeraie – Vauvre
  • Vauvre välillä Couarde – Indre
  • Indre välillä Vauvre – Ris
  • Indre välillä Ris – Ringoire
  • Indre välillä Ringoire – Trégonce
  • Indre välillä Trégonce – K7229850
  • Indre välillä K7229850 – Ozance
  • Indre välillä Ozance – Saint Flovier'n Rau de la Fontaine
  • Indre välillä Saint Flovier'n Rau de la Fontaine – Rau de Boutineau
  • Indre välillä Rau de Boutineau – Indrois'n yhtymäkohta
  • Indrois välillä Rau d'Olivet – Indre
  • Indre välillä Indrois'n yhtymäkohta – Échandon
  • Indre välillä Échandon – Rau de Montison
  • Indre välillä Rau de Montison – Rau de Gue Droit
  • Indre välillä Rau de Gue Droit – Vieux Cher
  • Indre välillä Vieux Cher – Veude
  • Indre välillä Veude – Loire
  • Loire välillä K6825102 – Indren suu
  • Cherin departementin tärkeimmät valuma-alueet
    Cherin departementin tärkeimmät valuma-alueet
  • Indren departementin tärkeimmät valuma-alueet
    Indren departementin tärkeimmät valuma-alueet
  • Indre-et-Loiren departementin tärkeimmät valuma-alueet
    Indre-et-Loiren departementin tärkeimmät valuma-alueet

Hydrografinen allas

Vesihallinnollisesti Ranska on hydrografisin ja ekologisin perustein jaettu seistemään hydrografiseen altaaseen. Indre kuuluu Loiren-Bretagnen altaaseen, jonka vesihallintoa hoitaa Loiren-Breganten vesivirasto (ransk. Agence de l'eau Loire-Bretagne).[4]

Sivujoet

Indrellä on seuraavat 109 sivujokea:[1]

Indreen oikealta puolelta laskevat sivujoet
Nimet km Nimet km Nimet km Nimet km
Vauvre 39 Verneuil 6 Ruisseau de Ranger 3 K7204200 2
Saint Branchs 18 Doigt 6 K7224200 3 K7325150 2
Palles 15 K7504500 5 K7005800 3 K7028600 2
Montison 14 Ruisseau de Châtres 5 K7326700 3 K7614200 1
Veude 14 Ruisseau de Battereau 5 K7214500 3 K7546600 1
Poinsonnet 13 Ruisseau de Mazerolles 5 K7327500 3 K7027500 1
Chanteraine 12 K7214600 4 K7545000 2 K7313950 1
Gué Droit 11 Ruisseau de la Curat 4 K7336400 2 K7104100 1
K7205500 11 K7317800 4 K7325300 2 K7005000 1
Fontaine de Saint Flovier 10 Ruisseau des Ternes 4 K7209000 2 K7005400 1
Étang 10 K7507000 4 K7028000 2 K7214200 1
Thilouze 9 K7528500 4 K7326550 2 K7009600 1
Rochette 9 Ruisseau des Barres 4 K7304000 2 Ruisseau la Ringoire 0
Pontenoue 8 Ruisseau du Sourd 4 K7604600 2 K7154100 0
Ruisseau de Beau Merle 7 K7224100 3 K7205100 2 K7214300 0
Turpenay 6 K7214000 3 K7206500 2
K7509000 6 Ruisseau le Boucaud 3 K7314050 2
Indreen vasemmalta puolelta laskevat sivujoet
Nimet km Nimet km Nimet km Nimet km
Indrois 61 Ruisseau de Rigny 6 Ruisseau du Cabaret 3 K7004000 2
Igneraie 37 K7205940 5 Le Gué 3 K7225600 2
Ringoire 18 Ruisseau de Rivenat 5 Goulet 3 K7205400 1
Cité 14 K7506200 5 K7304100 3 K7316600 1
Taisonne 14 Ris 5 K7314000 3 K7545200 1
Malville 13 K7325200 5 K7225500 3 K7507100 1
Ballon et le Vitray 10 K7528700 4 Ruisseau de Nantilly 2 K7214400 1
Grosse Planche 10 K7336500 4 K7326500 2 K7205000 1
K7528000 8 Ruisseau de l'Autière 4 K7028100 2 K7006400 1
K7304500 7 K7335500 4 K7326340 2 K7326600 3
Cléret 7 K7026800 4 K7327600 2 K7535500 6
Les Tabardières 6 K7316000 4 K7544200 2
Beugon 6 Brocher 3 K7106200 2
Palis 6 K7536300 1 K7028700 2

Hydrologia

Indren keskimääräinen virtaama Montsin kohdalla on 15 600 litraa sekunnissa. Se kuitenkin vaihtelee selvästi vuodenaikojen mukaan. Pienimmillään virtaama on syyskuussa, 4180 litraa sekunnissa, suurimmillaan helmikuussa, 33 900 litraa sekunnissa.[5]

Mittausasemat

Joen varrella on seuraavat mittausasemat, joissa sen virtaamaa tai vedenpinnan korkeutta seurataan:

Indren mittausasemat
Aseman nimi Kunta Departementti Korkeus merenpinnasta (m) Aloitti toimintansa Valuma-alue (km2) Mitattavat suureet Lähdeviite
Montgivray Montgivray Indre 191 1. syyskuuta 1991 227 vedenpinnan korkeus ja joen virtaama [6]
Mers-sur-Indre Mers-sur-Indre Indre 170 1. tammikuuta 1997 642 vedenpinnan korkeus [7]
Ardentes Ardentes Indre 170 16. marraskuuta 2017 6997 vedenpinnan korkeus ja joen virtaama [8]
Châteauroux Châteauroux Indre 138 1. tammikuuta 1993 964 vedenpinnan korkeus [9]
Buzançais Buzançais Indre 107 1. tammikuuta 1994 1203 vedenpinnan korkeus [10]
Châtillon-sur-Indre Châtillon-sur-Indre Indre 85 1. tammikuuta 1968 1607 vedenpinnan korkeus [11]
Saint-Cyran-du-Jambot Saint-Cyran-du-Jambot Indre 86 1. tammikuuta 1993 1712 vedenpinnan korkeus ja joen virtaama [12]
Perrusson Perrusson Indre-et-Loire 73 1. tammikuuta 2010 1880 vedenpinnan korkeus ja joen virtaama [13]
Cormery Cormery Indre-et-Loire 58 1. tammikuuta 1993 2661 vedenpinnan korkeus [14]
Monts Monts Indre-et-Loire 44 26. huhtikuuta 2002 3010 vedenpinnan korkeus ja joen virtaama [15]

Pienimmät virtaamat

Indren pienin mitattu yhden vuorokauden keskivirtaama on ollut 338 litraa sekunnissa, mikä tapahtui 20. syyskuuta 2019.lähde? Hetkellisesti Indre saattaa kuivua kokonaan. Viimeksi näin tapahtui 20. lokakuuta 2015.[5]

Tulvat

Indren tulvat saattavat olla melko suuria, eivät kuitenkaan niin suuria kuin mitä esiintyy Loiren alajuoksun alueella, missä maaperä on vettä läpäisemätöntä. Tilastollisesti on laskettu, että keskimäärin joka toinen vuosi joen virtaama ylittää 82, joka viides vuosi 110, joka kymmenes vuosi 130 ja joka kahdeskymmenes vuosi 150 kuutiometriä sekunnissa.lähde?

Indren suurin hetkellinen virtaama, 214 m3/s, on mitattu 1. helmikuuta 1977, kun taas suurin yhden vuorokauden keskivirtaama, 209 m3/s, mitattiin samana vuonna 22. helmikuuta.lähde? Tilastollisesti on arvioitu, että tällaisia tulvia joessa esiintyy harvemmin kuin kerran 50 vuodessa.lähde?

Alueen sademäärä

Indren valuma-alueen keskimääräinen vuotuinen sademäärä on 164 millimetriä[5], mikä merkitsee, että siellä sataa keskimäärin 5,2 litraa vettä sekunnissa neliökilometriä kohti[5]. Tämä on selvästi vähemmän kuin Ranskassa tai jopa Loiren valuma-alueella keskimäärin.

Veden laatu ja tavoitteet

Veden laatua seurattaessa Indre ja sen valuma-alue jaetaan seuraaviin osuuksiin: [16][17][18]|

Code et libélé
Tunnus Nimi ja selite
FRGR1847 Indre sivujokineen välillä lähde – Pérassay
FRGR0349 Indre välillä Pérassay – La Châtre
FRGR0350a Indre välillä La Châtre – Ardentes
FRGR0350b Indre välillä Ardentes – Niherne
FRGR0351a Indre välillä Niherne – Palluau-sur-Indre
FRGR0351b Indre välillä Palluau-sur-Indre – Courçay
FRGR0351c Indre välillä Courçay – Loire

Vuonna 2013 veden laadusta tehdyt tutkimukset osoittivat seuraavaa:

Vesistön ekologinen tila vuonna 2013
Ekologinen Biologinen Yleinen fysikaalis-kemiallinen Erityisiä saasteita
FRGR1847 Tyydyttävä Huononpuoleinen Hyvä X
FRGR0349 Tyydyttävä Tyydyttävä Hyvä Hyvä
FRGR0350a Huononpuoleinen Huononpuoleinen Hyvä X
FRGR0350b Tyydyttävä Tyydyttävä Tyydyttävä X
FRGR0351a Tyydyttävä Tyydyttävä Hyvä X
FRGR0351b Tyydyttävä Tyydyttävä Hyvä X
FRGR0351c Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä

Tavoitteeksi asetettiin, että vuoteen 2021 mennessä niin joen ekologinen, kemiallinen kuin yleinenkin tila olisivat sen kaikilla osuuksilla hyviä.

Nimen alkuperä

Joen nimi esiintyy Gregorius Toursilaisen 500-luvulla kirjoittamissa teoksissa muodossa Angeris. Nimen on arveltu johtuvan galliankielisistä sanoista Ang-eri-s, jotka tarkoittavat: "joki, jossa on käärmeitä.".[19]

Joen mukaan ovat saaneet nimensä Indren ja Indre-et-Loiren departementit. Lisäksi joen nimi esiintyy seuraavien sen varrella sijaitsevien kuntien nimissä erotukseksi muualla Ranskassa sijaitsevista, muutoin samannimisistä kunnista: Artannes-sur-Indre, Azay-sur-Indre, Chambourg-sur-Indre, Châtillon-sur-indre, Mers-sur-indre, Palluau-sur-indre, Reignac-sur-indre, Sainte-Sévère-sur-indre, Verneuil-sur-Indre ja Villedieu-sur-Indre.

Luonnonympäristö

Indren yläjuoksu sen lähteeltä Châtressa sijaitsevaan pisteeseen RD 940 saakka, samoin kuin Ringoiren ja Loiren yhtymäkohtien välinen osuus on merkitty luetteloon nro 1, joka käsittää sellaiset vesialueet, joilla on erityisen suuri merkitys biologisina reservialueina. Tämä merkitsee, että alueella ei voida sallia mitään sellaisia rakennustöitä, jotka vaarantaisivat ekologisen jatkuvuuden, ja jo myönnettyjen lupien voimassaoloa voidaan jatkaa vain, jos vesien erinomaisen ekologisen laadun pysyvyys voidaan taata.[20]

Ranskassa virtaavat vedet jaetaan kalastonsa perusteella kahteen luokkaan sen perusteella, ovatko niissä vallitsevina lohikalat vai karpit. Indrestä kuuluu Indren departementissa Vauvren suun yläpuolella oleva osuus ensimmäiseen, joen muut osuudet jälkimmäiseen luokkaan.[21]

Euroopanmajavaa tavataan joen varrella Indren departementissa Fléré-la-Rivièren ja Mers-sus-Indren välisellä osuudella. Välillä laji ehti jo kadota alueelta, mutta myöhemmin se on palautettu, ja vuodesta 1968 lähtien se on ollut rauhoitettu koko Ranskassa, kuten jo aikaisemmin joissakin departementeissa.[22]

Biologinen reservi

Virtaavaa vettä pidetään biologisena reservinä, jos siinä on yksi tai useampi alue, jossa elää tai lisääntyy kasviplankton- tai vesikasvilajeja, selkärangattomia pohjaeläimiä tai kaloja, jotka sieltä käsin pääsevät leviämään muihin saman valuma-alueen jokiin.[23] Biologiset reservialueet, jotka ovat välttämättömiä virtaavien vesien hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle tai ylläpidolle, vastaavat näin ollen:[24]

  • virtaavien vesien osuuksia tai niihin liittyviä vesialueita, jotka toimivat lajien lisääntymisalueina, joista nämä voivat uudelleen levittäytyä alueille, joissa ne ovat käyneet harvinaisiksi, tai
  • alueita, joissa lajit voivat elää luonnollisessa ympäristöissään elämänkiertonsa eri vaiheissa.

Indrestä on luokiteltu biologiseksi reservialueeksi sen yläjuoksu lähteestä Pérassayhyn saakka sekä siihen tällä osuudella laskevat sivujoet sekä myös Pérassayn ja Châtren välinen osuus. Siellä lisääntyviä lajeja ovat erityisesti jokihelmisimpukka (Margaritifera margaritifera) ja taimen (Salmo trutta).[25]

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: fr:Indre (rivière)

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Jeux de données et réferences: L’Ille Service d'administration nationale des données et réferentiels sur l’eau. Arkistoitu 7.8.2020. Viitattu 24.2.2023.
  2. ↑ a b Géoportail Institut national de l'information géographique et forestière (IGN). Viitattu 24.2.2023.
  3. ↑ Référentiel hydrographique Sandre. Viitattu 24.2.2023.
  4. ↑ Agence de l'eau Loire-Bretagne agence.eau-loire-bretagne.fr. Viitattu 24.2.2023.
  5. ↑ a b c d L'Indre à Perrusson - Fiche de synthèse - Données hydrologiques de synthèse Banque Hydro. Ministère de l'écologie, du développement durable et de l'énergie. Viitattu 24.2.2023.
  6. ↑ L'Indre à Montgivray - Fiche d'identité Banque Hydro. Ministère de l'écologie, du développement durable et de l'énergie. Viitattu 24.2.2023.
  7. ↑ L'Indre à Mers-sur-Indre - Fiche d'identité Banque Hydro. Ministère de l'écologie, du développement durable et de l'énergie. Viitattu 24.2.2023.
  8. ↑ L'Indre à Ardentes - Fiche d'identité Banque Hydro. Ministère de l'écologie, du développement durable et de l'énergie. Viitattu 24.2.2023.
  9. ↑ L'Indre à Châteauroux - Fiche d'identité Banque Hydro. Ministère de l'écologie, du développement durable et de l'énergie. Viitattu 24.2.2023.
  10. ↑ L'Indre à Buzançais - Fiche d'identité Banque Hydro. Ministère de l'écologie, du développement durable et de l'énergie. Viitattu 24.2.2023.
  11. ↑ L'Indre à Châtillon-sur-Indre - Fiche d'identité Banque Hydro. Ministère de l'écologie, du développement durable et de l'énergie. Viitattu 24.2.2023.
  12. ↑ L'Indre à Saint-Cyran-du-Jambot - Fiche d'identité Banque Hydro. Ministère de l'écologie, du développement durable et de l'énergie. Viitattu 24.2.2023.
  13. ↑ L'Indre à Perrusson - Fiche d'identité Banque Hydro. Ministère de l'écologie, du développement durable et de l'énergie. Viitattu 24.2.2023.
  14. ↑ L'Indre à Cormery - Fiche d'identité Banque Hydro. Ministère de l'écologie, du développement durable et de l'énergie. Viitattu 24.2.2023.
  15. ↑ L'Indre à Perrusson - Fiche d'identité Banque Hydro. Ministère de l'écologie, du développement durable et de l'énergie. Viitattu 24.2.2023.
  16. ↑ État 2013 publié en 2015 des masses d’eau du bassin Loire-Bretagne établi en application de la Directive Cadre sur l’Eau : Synthèse bretagne-environnement.fr.
  17. ↑ Moyen de la Directive Cadre sur l’Eau : Rapport complet eau-loire-bretagne.fr. Arkistoitu 12.7.2017. Viitattu 24.2.2023.
  18. ↑ Etat 2013 des cours d'eau : Tableaux ftp.eau-loire-bretagne.fr.
  19. ↑ Xavier Delamarre: Notes d’onomastique gauloise. Études celtiques, 2014, nro 40, s. 41-52. [Artikkelin verkkoversio.
  20. ↑ Arrêté du 10 juillet 2012 portant sur la liste 1 des cours d'eau, tronçons de cours d'eau ou canaux classés au titre de l'article L. 214-17 du code de l'environnement du bassin Loire-Bretagne Ranskan hallitus. Viitattu 24.2.2023.
  21. ↑ Décret n°58-873 du 16 septembre 1958 déterminant le classement des cours d'eau en deux catégories Ranskan hallitus. Viitattu 24.2.2023.
  22. ↑ Jean-Luc Pavot: Dans l'Indre, la difficile cohabitation du castor et de l'homme. La Nouvelle République du Centre-Ouest, 15.11.2020. Indre. Artikkelin verkkoversio.
  23. ↑ Code de l'environnement (Ranskan ympäristölaki), artikla R214-108 Ranskan hallitus. Viitattu 24.2.2023.
  24. ↑ Plan d'actions pour la restauration de la continuité écologique des cours d'eau (Parce) (pdf) Ministère de l'écologie, du développement durable et de l'énergie. Viitattu 24.2.2023.
  25. ↑ Liste des réserves biologiques dans le bassin Loire-Bretagne Ministère de la Transition écologique et solidaire. Viitattu 24.2.2023.