Ingegerd Knutsdotter

Nykymaailmassa Ingegerd Knutsdotter on aihe, joka on herättänyt laajan yhteiskunnan huomion ja kiinnostuksen. Populaarikulttuurin vaikutuksista politiikkaan ja talouteen Ingegerd Knutsdotter on tullut aihe, joka ei jää huomaamatta. Monimutkaisuudellaan ja monimuotoisuudellaan Ingegerd Knutsdotter on synnyttänyt intensiivistä ja intohimoista keskustelua asiantuntijoiden ja maallikoiden keskuudessa. Tässä artikkelissa tutkimme Ingegerd Knutsdotter:n monia puolia ja keskustelemme sen tärkeydestä ja merkityksestä nykyään.

Ingegerd (tai Ingegärd ) Knutsdotter, myös virheellisesti nimetty Ingeborg Algotsdotter (s. luultavasti 1356, k. 14. syyskuuta 1412) oli ruotsalainen aatelisnainen ja nunna, josta tuli Vadstenan luostarin ensimmäinen abbedissa. Hän oli Knut Algotssonin ja Pyhän Birgitan tyttären Märtan (Margaretan) tytär.

Ingegerd Knutsdotter hyväksyttiin nunnaksi Vadstenan luostariin 18-vuotiaana vuonna 1374, samana vuonna, kun Birgitan pyhäinjäännökset tuotiin Roomasta Ruotsiin. Vuonna 1385 hänestä tuli Vadstenan luostarin abbedissa, mutta ilman paavin tunnustusta. Vasta 18. toukokuuta 1388, kun luostari sai virallisen tunnustuksen paavilta, hänet valittiin virallisesti sen ensimmäiseksi abbedissaksi. Hän otti vastaan kuningatar Margaretan.

Lähteet

 Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.