Tässä artikkelissa aiomme tutkia Intendentti:tä ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Intendentti on ollut kiinnostava ja keskustelunaihe vuosia, ja sen vaikutus on levinnyt monille elämämme alueille. Poliittisella, yhteiskunnallisella, kulttuurisella tai tieteellisellä alalla Intendentti on jättänyt syvän jäljen yhteiskuntaamme. Tämän artikkelin avulla yritämme ymmärtää paremmin, mitä Intendentti on ja miten se on kehittynyt ajan myötä, sekä analysoida sen roolia nykymaailmassa.
Intendentti (lat. in + tendere 'jännittää, innokkaasti harjoittaa jotakin' > ransk. intendant > ruots. intendent ’laitoksen tai osaston johtaja’[1]) on tiede- tai taidelaitoksen johtajan virka tai orkesterin hallinnollisen ja usein myös taiteellisen johtajan virka.[2] Eri aikoina intendentuuri on merkinnyt erilaisia esimiehen, valvojan tai tarkastajan tehtäviä.lähde? Intendentuuri on ollut useimpien maiden armeijan hallinto- ja huolto-osaston aikaisempi nimitys. Intendentuuri vastasi joukkojen huollosta ja sotatarvikkeiden sekä muonan hankinnasta.[1]
Suomeen perustettiin 1800-luvulla Yleisten rakennusten intendentinkonttori johtamaan ja valvomaan valtion rakennustöitä. Konttorin päällikkö oli virkanimikkeeltään intendentti. Pääesikunnan taloushuolto-osaston nimi oli vuoteen 1960 saakka intendenttiosasto, ja talouspäällikön nimike oli intendentti[3]. Sen vuoksi varusteissa luki SA int., josta tuli puolustusvoimien puhekielinen nimitys inttilähde?. Ranskassa intendentti puolestaan oli ennen vallankumousta hallituksen korkein edustaja maakunnissa[3].
Myös Suomen toiseksi vanhin pursiseura NJK perusti intendentin viran: tehtävänä oli toimia seuran paviljongin vastaavana hoitajana, nykytermein isännöitsijänä.
Aluksi Korkeasaaren eläintarhan toimintaa johti intendentti, mutta nimike muutettiin vuonna 1988.[4]
Intendentti on myös suomalainen arvonimi.