Nykymaailmassa Investituura on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Investituura on onnistunut asettumaan yleisen mielenkiinnon kohteena sosiaalisilla, kulttuurisilla, poliittisilla ja taloudellisilla aloilla joko nykypäivän merkityksensä, yhteiskuntavaikutuksensa tai historiallisen merkityksensä vuoksi. Vuosien varrella Investituura on ollut lukuisten tutkimusten, keskustelujen ja ristiriitojen kohteena, mikä on johtanut sen eri ulottuvuuksien parempaan ymmärtämiseen ja analysointiin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Investituura-ilmiötä ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme tavoitteenaan valaista aihetta, joka herättää edelleen suurta kiinnostusta ja uteliaisuutta nyky-yhteiskunnassa.
Investituura tarkoittaa virkaan tai maaomaisuuteen kohdistuvan hallintoikeuden antamista sekä läänittämistä. Keskiaikaisessa kirkko-oikeudessa investituura tarkoitti hallitsijan oikeutta nimittää piispat ja apotit tai vahvistaa virkanimitys sauvan ja sormuksen antamisella.[1] Niin sanottu investituurariita syntyi 1000-luvulla Saksan, Ranskan ja Englannin hallitsijoiden ja paavien välillä, kun paavit eivät halunneet ruhtinaiden antavan vallanmerkkiä kirkollisille henkilöille. Kiista päättyi 1100-luvulla.