Irisointi

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Irisointi:tä, aihetta, joka on herättänyt sekä kiinnostusta että keskustelua viime vuosina. Irisointi on ollut eri tieteenalojen tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena, ja sen vaikutus yhteiskuntaan ja kulttuuriin on kiistaton. Kautta historian Irisointi:llä on ollut ratkaiseva rooli ihmiskunnan kehityksessä, ja sen vaikutus on edelleen ajankohtainen. Tässä mielessä on välttämätöntä analysoida kriittisesti ja objektiivisesti Irisointi-ilmiötä, sen vaikutuksia ja sen mahdollisia vaikutuksia nykymaailmassamme.

Irisointi eli iridisointi on optinen ilmiö, jossa pinnan näkyvä väri vaihtelee katselukulmasta riippuen, jolloin suurempi pinta näyttää loistavan sateenkaaren väreissä.[1][2] Irisointia esiintyy luonnossa hyvin monenlaisilla pinnoilla mineraaleista ja nesteistä kovakuoriaisten kuoriin, perhosten siipiin ja lintujen höyheniin. Myös monet ihmisen valmistamat esineet ovat irisoivia. Elävässä luonnossa irisoivat pinnat aiheutuvat ohuista päällekkäisistä kalvoista muodostuvasta pintarakenteesta ja ovat siten esimerkki rakenteellisesta väristä.[1] Mineraalien tai nesteiden pintojen irisointi puolestaan johtuu valon interferenssistä, joka syntyy valon taittuessa eri aineiden välillä.[3]

Irisoivia asioita

  • Eräiden kovakuoriaisten kuoret ovat irisoivia pintarakenteensa vuoksi.
    Eräiden kovakuoriaisten kuoret ovat irisoivia pintarakenteensa vuoksi.
  • CD-levyn pinta on irisoiva.
    CD-levyn pinta on irisoiva.
  • Vismuttikristallin pinta on irisoiva.
    Vismuttikristallin pinta on irisoiva.
  • Saippuakuplat ovat irisoivia.
    Saippuakuplat ovat irisoivia.
  • Irisoiva interferenssi­kuvio dieselöljyssä.
    Irisoiva interferenssi­kuvio dieselöljyssä.
  • Irisoivaa pilveä kutsutaan väripilveksi.
    Irisoivaa pilveä kutsutaan väripilveksi.

Lähteet

  1. ↑ a b Renusha Indralingam: Q&A: What Causes Iridescence? Yale Scientific. 11.5.2013. Yale University. Viitattu 6.2.2016. (englanniksi)
  2. ↑ Kai Hytönen: Suomen mineraalit (Sivu 10, mineraalien kiillosta; suomenkieliset nimitykset) Geologian tutkimuskeskus (GTK). Viitattu 6.2.2016.
  3. ↑ Michael Douma: Iridescence Institute for Dynamic Educational Advancement (IDEA). Viitattu 6.2.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla