Irja Simola
Nykymaailmassa Irja Simola:stä on tullut ajankohtainen aihe, joka herättää kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten kiinnostuksen. Sen vaikutus vaihtelee henkilökohtaiselta globaalille tasolle, ja se vaikuttaa esimerkiksi talouteen, yhteiskuntaan, kulttuuriin ja politiikkaan. Irja Simola on onnistunut kiinnittämään tutkijoiden, ammattilaisten ja tavallisten kansalaisten huomion synnyttäen keskusteluja ja pohdintoja sen vaikutuksista ja merkityksestä jokapäiväisessä elämässä. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Irja Simola:een, ja analysoimme sen vaikutuksia ja mahdollisia seurauksia tulevaisuuden kannalta.
Irja Jorma Simola (12. syyskuuta 1911 Vöyri – 30. heinäkuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen oopperalaulaja (koloratuurisopraano) ja -ohjaaja.[1]
Simola piti ensikonserttinsa Helsingissä 9. toukokuuta 1933. Hän kuului Suomalaisen oopperan solistikuntaan 1935–1948, lauloi Tampereen oopperayhdistyksen tuotannoissa 1949–1957 ja oli ohjaajana Suomen Kansallisoopperassa 1963–1971. Hän oli Sibelius-Akatemian oopperaluokan opettaja 1964–1970.
Simola palkittiin Pro Finlandialla 1965.
Lavarooleja
- Tampereen Teatteri: Hymynmaa 1934.
- Kansan Näyttämö: Sininen lyhty ja Erämaan laulu.
- Suomalainen ooppera 1935–1948:
- Don Juan (Zerlina), Unissakävelijä, Taikahuilu (Pamina), Rykmentin tytär, Pajazzo, Manon, Luxemburgin kreivi, Rose Marie, Dollariprinsessa, Sininaamio, Kalman Syysmanööverit (sota-ajan housurooli), Kerjäläisylioppilas, Gasparone, Bank Ban, Jos olisin kuningas, Myyty morsian, Juha (Anja), Erämaan laulu, Bajadeeri, Kaunis Helena (Leda), Carmen (Michaela), La Traviata, Sevillan parturi, Rigoletto (Gilda), Lepakko.
- Tampereen Teatteri: Häävalssi.
- Tampereen Oopperayhdistys: 1949–1957:
- La Traviata, Figaron häät, Sevillan parturi, Bastien ja Bastienne, Ryöstö seraljista
Ohjauksia
- Tampereen ja Vaasan oopperayhdistys mm.: Rigoletto, Lemmenjuoma, Nabucco, Aida, Carmen
- Turun kaupunginteatteri 1965 Lepakko
- Suomen kansallisooppera 1963–1971:
- Viktoria ja hänen husaarinsa, Il Campiello, West Side Story, Taikahuilu, La Bohème, Lemmenjuoma, Sevillan parturi, Jevgeni Onegin (1968), Hoffmannin kertomukset, Iloinen leski, Oopperatanssiaiset, Lepakko, Rakkaus kolmeen appelsiiniin.
Filmografia
- Meidän poikamme ilmassa – me maassa 1934
- Ulkosaarelaiset 1938
- Laivan kannella 1938
Lähteet
- Lampila, Hannu-Ilari: Suomalainen Ooppera. WSOY 1997.
Viitteet
- ↑ Otavan Iso Musiikkitietosanakirja 5, s. 241. Helsinki 1979. ISBN 951-1-05295-0
Aiheesta muualla
- Irja Simola Elonetissä.
- Taiteilijoita tapaamassa, Aamulehti, 31.12.1933, nro 351, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt |
|---|
