Irtyš:n artikkelissa tutkimme perusteellisesti tämän aiheen kaikkia puolia. Sen alkuperästä sen kehitykseen ajan myötä, sen vaikutuksen kautta yhteiskuntaan ja sen merkitykseen nykyään. Analysoimme alan asiantuntijoiden eri näkökulmia ja mielipiteitä sekä relevanttia dataa, joka auttaa ymmärtämään paremmin Irtyš:n merkitystä ja vaikutusta eri alueilla. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota täydellinen ja yksityiskohtainen näkemys Irtyš:stä tavoitteenaan rikastaa tietoa ja edistää kriittistä pohdintaa tästä aiheesta.
Irtyš | |
---|---|
![]() Irtyšin valuma-alue |
|
Alkulähde | Altai |
Laskupaikka | Ob |
Maat | Kiina, Kazakstan, Venäjä |
Pituus | 4 248[1][2] km |
Virtaama | (joen suulla) 2 830[1] m³/s |
Valuma-alue | 1 643 000[1][2] km² |
Irtyš (ven. Ирты́ш, kazakiksi Ертіс, tat. İrteş, kiin.: 额尔齐斯河; pinyin: Éěrqísīhé) on Obin suurin, 4 248 kilometriä pitkä sivujoki Kiinassa, Kazakstanissa ja Venäjällä.[1]
Irtyšin lähdejoki Kara-Irtyš (Musta Irtyš)[1] saa alkunsa Altailta Kiinan Xinjiangin autonomiselta alueelta. Sieltä joki virtaa Kazakstanin koillisosaan, jossa se kulkee Öskemenin vesivoimalan tekoaltaan kautta.[1] Irtyš jatkaa Venäjän puolelle, jossa se kulkee miljoonakaupunki Omskin kautta ja lopulta laskee Hantien ja mansien autonomisen piirikunnan pääkaupungin Hanty-Mansijskin luoteispuolella Obiin [3][4] (1162 km Obin suulta yläjuoksulle).[2]
Joki on navigoitavissa alimman 3784 kilometrin osuudelta. Joen vuotuinen keskivirtaama on joen suulla keskimäärin 2830 m3/s.[1]
Irtyšin varrella olevia kaupunkeja ovat [3][4]
Irtyšin merkittäviä sivujokia ovat Venäjällä (suulta lähtien): Kunda, Tobol, Išim, Tara ja Om.[3][4]