Nykymaailmassa Isaskar on aihe/käsite/henkilö, joka on saanut suurta merkitystä ja kiinnostusta yhteiskunnan eri alueilla. Olipa kyse politiikasta, tieteestä, taiteesta tai jokapäiväisestä elämästä, Isaskar on merkinnyt ennen ja jälkeen tapaa, jolla ihmiset näkevät ja lähestyvät elämän eri puolia. Sen vaikutus näkyy keskustelujen kehittymisessä, tiettyihin ongelmiin annetussa lähestymistavassa tai päätösten tekotavassa. Isaskar on synnyttänyt kiistoja, inspiraatiota, pohdiskelua ja toimintaa, ja siitä on tullut avaintekijä nykymaailman monimutkaisuuden ymmärtämisessä. Tässä artikkelissa tutkimme Isaskar:n vaikutuksia ja analysoimme sen vaikutusta eri alueilla sekä sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen.
Isaskar | |
---|---|
![]() Francisco de Zurbaránin maalaus 1640-luvun alusta |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | Av-kuussa Padan-Aram |
Kuollut | (122-vuotiaana) |
Kansalaisuus | juutalainen |
Vanhemmat | Jaakob, Lea |
Lapset | Tola, Puvva, Jasub ja Simron[1] |
|
Isaskar oli Raamatussa yksi Jaakobin pojista. Hänen äitinsä oli Lea ja tätinsä Raakel. Genesiksen kolmannenkymmenennen luvun kertomuksessa Lean ja Jaakobin esikoinen Ruuben tuo äidilleen lemmenmarjoja, luultavasti rohtomandrakkeen (Mandragora officinarum) marjoja, jotka Lea antaa Raakelille saadakseen maata tulevana yönä Jaakobin kanssa. Syntyneelle pojalle Lea antaa nimeksi Isaskar, joka muistuttaa heprean sanaa sakar, "ostaa", "korvata" tai "palkka".[2]
Ennen kuolemaansa Jaakob siunaa poikansa. Isaskarista hän sanoo
»Isaskar on vahvaluinen juhta, joka makaa kuormaansa odottaen.
Hän näki asuinsijansa hyväksi ja maansa ihanaksi.
Hän painoi olkansa taakan alle, kävi tekemään orjan töitä.»
(1. Moos. 49:14-15[3])