Nykymaailmassa Isoëtopsida:stä on tullut erittäin tärkeä ja merkityksellinen aihe. Isoëtopsida on asettanut itsensä keskustelun ja keskustelun keskipisteeksi, koska se on vaikuttanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella alalla Isoëtopsida:n vaikutus on kiistaton, mikä herättää jatkuvaa kiinnostusta ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset. Kautta historian Isoëtopsida on ollut tutkimuksen ja analyysin kohteena, ja se on kehittynyt ja mukautunut nykymaailman muuttuviin todellisuuksiin ja tarpeisiin. Tässä artikkelissa tutkimme Isoëtopsida:n monia puolia ja sen vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan. Tarjoamme kattavan näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen tärkeyden ja merkityksen nykymaailmassa.
Isoëtopsida | |
---|---|
![]() Tummalahnanruoho (Isoëtes lacustris) |
|
Devonikausi - Nykyaika (Holoseeni) Myöhäisdevonikausi–Holoseeni |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Liekomaiset Lycopodiophytina |
Luokka: |
Isoëtopsida Rolle, 1885[1] |
Lahkot | |
Katso myös | |
Isoëtopsida tai Isoetopsida on liekomaisten kaareen kuuluva luokka. Siihen kuuluu kaksi nykyään elävää heimoa: lahnanruohokasvit (Isoëtaceae) ja mähkäkasvit (Selaginellaceae). Niiden lisäksi siihen kuuluu kauan sitten sukupuuttoon kuolleita ryhmiä, kuten Lepidodendrales, joka sisältää esimerkiksi kivihiilikauden aikana eläneet suvut: Lepidodendron ja Sigillaria. Niiden jäänteistä on muodostunut suuri osa Maapallon kivihiiliesiintymistä. Lahnaruohokasvien varhaisia sukulaisia (mm. Wexfordia) tunnetaan jo myöhäisdevonikauden ajalta.[2][3][4]