Isoapollo

Tässä artikkelissa aiomme tutkia yksityiskohtaisesti Isoapollo:tä ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Isoapollo on ollut sen alkuperästä nykypäivän merkityksellisyyteen asti keskustelun ja analyysin kohteena useilla eri aloilla. Olipa hänen panoksensa tieteen, politiikan, tekniikan tai taiteen alalla, Isoapollo on jättänyt lähtemättömän jäljen historiaan. Seuraavilla riveillä tarkastelemme sen eri puolia ja sitä, kuinka se on muokannut maailmaa, jossa elämme. Lisäksi keskustelemme Isoapollo:n vaikutuksista tulevaisuudessa ja kuinka se vaikuttaa tuleviin sukupolviin. Liity kanssamme tälle matkalle ymmärtääksesi paremmin Isoapollo:n vaikutusta yhteiskuntaamme.

Isoapollo
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Suomessa:

Erittäin uhanalainen [2]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Ritariperhoset Papilionidae
Alaheimo: Apolloperhoset Parnassiinae
Tribus: Parnassiini
Suku: Parnassius
Laji: apollo
Kaksiosainen nimi

Parnassius apollo
(Linnaeus, 1758)

Isoapollon levinneisyys
Isoapollon levinneisyys
Katso myös

  Isoapollo Wikispeciesissä
  Isoapollo Commonsissa

Isoapolloperhonen Suomen vuoden 1986 Suomen Punainen Ristin avustuspostimerkissä.

Isoapollo eli apollo (Parnassius apollo) on apolloperhosiin kuuluva perhonen ja Suomen kookkain päiväperhoslaji. Se mainitaan Euroopan unionin luontodirektiivin liitteessä IV ja on Suomessa rauhoitettu luonnonsuojeluasetuksella.

Koko ja ulkonäkö

Isoapollo on huomattavan kookas, valkoinen perhonen. Etusiiven kärkiosassa on laajahko, läpikuultava alue. Keskempänä siivellä on kookkaita mustia laikkuja, joissa saattaa esiintyä myös punaista väriä. Takasiivissä on tunnusomaiset, mustareunaiset, punaiset silmätäplät, joita on kaksi kappaletta kummassakin siivessä. Siipien kärkiväli vaihtelee 62–94 mm. Perhosen lepattavaan lentoon liittyy lyhyitä liito-osuuksia.[3][4][5]

Isoapollo on lajina jaettu useisiin eri alalajeihin.[6]

Toukat ovat mustia ja niiden kyljissä on oransseja täpliä.

  • ♀
    ♀
  • ♀△
    ♀△
  • ♂
    ♂
  • ♂ △
    ♂ △

Levinneisyys ja lentoaika

Lajia tavataan lähes koko Euroopassa sekä suuressa osassa Aasiaa. Suomessa apolloa tavataan eniten Lounais-Suomen saaristossa ja Ahvenanmaalla (muoto f.geogr. fennoscandicus), mutta sillä on nykyisin vahvoja kantoja myös Uudellamaalla (muoto f.geogr. finmarchicus). Lajilla on ainakin aikaisemmin ollut esiintymispaikkoja myös Järvi-Suomen alueella (muoto f.geogr. carelius). Laji katosi ainakin Saimaan saaristosta 1980-luvulla[7]. Lajia yritettiin palautusistuttaa Saimaalle vuosina 2010 ja 2011 Lounais-Suomesta siirretyillä yksilöillä, mutta hanke ei onnistunut[7]. Perhosen lentoaika alkaa heinäkuun alusta ja jatkuu elokuun alkuun.[8][9]

Elinympäristö ja elintavat

Suurimmassa osassa laajaa esiintymisaluettaan isoapollo on vuoristojen laji. Elinympäristökseen se vaatii aurinkoisia, isomaksaruohoa kasvavia kalliomaastoja. Perhonen vierailee ahkerasti kukilla, etenkin kaunokeilla (Centaurea). Laji talvehtii joko munana tai pienenä toukkana.

Isoapollo harvinaistui Suomessa voimakkaasti 1950-luvulla. Varmaa syytä ei tiedetä, mutta asiaa on yritetty selittää muun muassa ilmastonmuutoksella, virus- tai bakteeritartunnalla ja liian innokkaalla keräilyllä. Laji rauhoitettiin lailla vuonna 1976.

Ravintokasvi

Isoapollon toukka käyttää ravintonaan maksaruohoja (Sedum sp.), erityisesti isomaksaruohoa (Sedum telephium).

Lähteet

  1. ↑ Nadler, J., Bonelli, S., Dapporto, L., Karaçetin, E., Lukhtanov, V., López Munguira, M., Micevski, N., Settele, J., Tzortzakaki, O., Verovnik, R., Warren, M., Wiemers, M., Wynhoff, I. & van Swaay, C.: Parnassius apollo IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.3.2021. (englanniksi)
  2. ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Isoapollo – Parnassius apollo Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  3. ↑ Apollo, Parnassius apollo - Perhoset - LuontoPortti www.luontoportti.com. Viitattu 24.12.2020.
  4. ↑ UK Butterflies - Apollo - Parnassius apollo www.ukbutterflies.co.uk. Arkistoitu 3.6.2020. Viitattu 24.12.2020.
  5. ↑ Parnassius apollo (Insecta: Lepidoptera: Papilionidae) www2.nrm.se. Viitattu 24.12.2020.
  6. ↑ Arkive closure Wildscreen. Viitattu 24.12.2020.
  7. ↑ a b Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti: Apollon palautusyritys Saimaan saaristoon (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 6.5.2020.
  8. ↑ http://213.139.166.224/Lepidoptera/Papilionidae/Parnassius/apollo/Parnassius%20apollo.htm
  9. ↑ Pertti Pakkanen: Isoapollo. Suomen Perhostutkijain Seura.

Aiheesta muualla