Itä-Eurooppa

Nykyään Itä-Eurooppa:stä on tullut erittäin tärkeä aihe yhteiskunnassa. Ilmestymisestään lähtien Itä-Eurooppa on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla, mikä on synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja syvällisiä analyyseja. Sen vaikutus ei rajoitu yhteen sektoriin, vaan se on läpäissyt jokapäiväisen elämän eri puolilla ja vaikuttanut kaikkeen politiikasta populaarikulttuuriin. Tästä syystä on tärkeää syventyä Itä-Eurooppa:n merkitykseen ja seurauksiin, ymmärtää sen todellinen laajuus ja pystyä käsittelemään sen pitkän aikavälin seurauksia. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Itä-Eurooppa:n eri ulottuvuuksia sekä sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan.

Yhdistyneet kansakunnat jakoi Euroopan näin vuonna 2008. Itä-Eurooppa on merkitty karttaan punaisella.

Itä-Eurooppa on Euroopan maanosan itäinen osa. Varsinkin kylmän sodan aikana termiä käytettiin viittaamaan maihin, joiden järjestelmä oli tuolloin sosialistinen. Itä-Eurooppaan luettiin tällä perusteella Itä-Saksa, Venäjän Euroopan puoleiset osat, Baltian maat, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Unkari, Tšekki, Slovakia, Romania, Moldova, Georgia, Bulgaria, Albania ja entisen Jugoslavian maat.

Yhdistyneitten kansakuntien Itä-Euroopan ryhmä

YK määritteli vuonna 2008 itäeurooppalaisiksi maiksi seuraavat valtiot: Bulgaria, Moldova, Puola, Romania, Slovakia, Ukraina, Unkari, Tšekin tasavalta, Valko-Venäjä ja Venäjä[1].

Maantiede

Pinta-alallisesti suurin osa Itä-Euroopasta sijaitsee kaukana meristä, minkä vuoksi Itä-Euroopassa vallitsee pääosin mannerilmasto. Mannerilmastolle tyypillistä on talven ja kesän suuri lämpötilaero. Suurimmillaan ero voi olla 40–60 °C.

Itä-Euroopasta suurin osa on alankoa. Alueella vain Karpaatit ja Balkanvuoret ovat korkeaa ylänköä.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Geographic Regions The United Nations Statistics Division. Viitattu 30.3.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla