Itsereflektio

Nykymaailmassa Itsereflektio:stä on tullut ajankohtainen aihe, josta on tulossa yhä tärkeämpi yhteiskunnassa. Syntymisestään lähtien se on herättänyt laajaa keskustelua ja kiistaa, mikä on herättänyt monien ihmisten kiinnostusta ja uteliaisuutta. Itsereflektio on onnistunut vangitsemaan yhteiskunnan eri sektoreiden huomion joko arkielämän vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Itsereflektio:n eri puolia, analysoimme sen merkitystä, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nykyään. Lisäksi tarkastelemme Itsereflektio:n ympärillä olevia erilaisia ​​näkökulmia tarjoamalla laajan ja objektiivisen näkemyksen tästä jännittävästä aiheesta.

Itsereflektioksi kutsutaan oppimisen psykologiassa mietiskelyä, harkintaa, heijastusta, jonka avulla oppija heijastaa oppimansa käsityksen näkyviin, jotta sitä voi paremmin tarkastella ja tarvittaessa muuttaa. Reflektiossa oppija tarkastelee ja käsittelee uusia kokemuksiaan voidakseen muodostaa uutta tietoa tai uusia näkökulmia aikaisempiin tietoihinsa.[1]

Reflektiivinen oppija on vuorovaikutuksessa sekä ympäristönsä että itsensä kanssa. Hän arvioi oppimistehtävän vaikeutta ja sen vaatimuksia suhteessa itseensä. Reflektio pitääkin sisällään myös affektiivisia, tunteisiin ja arvoihin liittyviä osia.[1]

Katso myös

Lähteet

  1. a b Reflektio oppimisessa Verkko-Tutor. Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Viitattu 7.5.2008.