Nykyään János Arany:stä on tullut yleistä kiinnostavaa aihetta, joka kattaa monenlaisia näkökohtia ja sen vaikutukset ovat saavuttaneet merkittävän vaikutuksen yhteiskunnassa. János Arany on herättänyt jatkuvaa keskustelua populaarikulttuurin vaikutuksesta sen merkitykseen tieteen ja teknologian alalla, ja se on herättänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten kiinnostuksen. Tässä artikkelissa tutkimme János Arany:n eri puolia ja analysoimme sen tärkeyttä eri yhteyksissä tarjoamalla kattavan yleiskatsauksen, jonka avulla lukijat ymmärtävät sen merkityksen ja mahdolliset seuraukset nykymaailmassa.
János Arany | |
---|---|
![]() Miklós Barabás: János Arany (1884) |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 2. maaliskuuta 1817 |
Kuollut | 22. lokakuuta 1882 (65 vuotta) |
Ammatti | runoilija |
Kirjailija | |
Tuotannon kieli | unkari |
![]() Nimikirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
János Arany (2. maaliskuuta 1817 – 22. lokakuuta 1882) oli unkarilainen runoilija. Häntä sanottiin "balladien Shakespeareksi": hän kirjoitti yli 40 balladia, jotka on käännetty yli viidellekymmenelle kielelle. Toldi-trilogia (1847) on romanttinen ritariaikaa kuvaava trilogia.
Arany oli osallisena vallankumouksellisessa toiminnassa ja päätyi vankilaan. Pian sen jälkeen Arany käänsi kolme Shakespearen näytelmää unkariksi. Kerrotaan hänen opetelleen englantia vankilassa vertailemalla englanninkielistä ja saksankielistä Raamattua toisiinsa.
Budapestin metrossa on Arany János -niminen asema, joka sijaitsee samannimisen kadun varrella. Tämä katu, kuten monet muutkin Unkarissa, on nimetty runoilijan muistoksi.
Aranyn runojen suomennoksia on julkaistu myös antologioissa ja lehdissä.
János Aranyn runoja on julkaistu suomeksi myös seuraavissa antologioissa:
Unkarin lyyra: unkarilaista lyriikkaa keskiajalta nykyaikaan, suom. ja toim. Toivo Lyy, Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura 1970
Vapauden tulet, toim. Arvo Turtiainen, suom. Otto Manninen ym., Kansankulttuuri 1952
Unkarin albumi 1, toim. Antti Jalava, Jyväskylä : Weilin ja Göös 1881. Runo suomentanut suom. Arvid Genetz