Jäähalli
Nykymaailmassa Jäähalli:stä on tullut suuren osan yhteiskuntaa kiinnostava aihe. Olipa sitten vaikutusta talouteen, politiikkaan, kulttuuriin tai ihmisten jokapäiväiseen elämään, Jäähalli on elementti, joka ei jää huomaamatta. Kautta historian Jäähalli on ollut keskustelun, tutkimuksen ja pohdinnan lähde, ja nykyään se on edelleen ajankohtainen ja ajankohtainen aihe. Tästä syystä on tärkeää syventää tietoamme Jäähalli:stä, ymmärtää sen eri puolia ja ulottuvuuksia ja pohtia sen merkitystä elämässämme. Tässä artikkelissa perehdymme Jäähalli:n jännittävään maailmaan tutkimalla sen eri puolia ja sen vaikutuksia nykymaailmaan.
Jäähalli on katettu tekojäärata.[1] Yleisimmin jäähalli on pienehkö hallirakennelma ja sen pääkäyttötarkoituksena on jääurheilu, kuten jääkiekko, taitoluistelu, kaukalopallo ja ringette. Etenkin monitoimiareenaksi kutsuttuja suuren kokoluokan jäähalleja käytetään paljon myös muihin tarkoituksiin, kuten messu- ja konserttitapahtumiin. Suomessa monitoimiareenoja ovat esimerkiksi Helsinki-halli ja Tampereen Kannen areena.
Yleisesti jäähalleissa pidetään jäätä lähinnä elo–huhtikuun ajan. Tällöin jäätä jäähdytetään useimmiten koneellisesti jään alla kiertävän putkiston avulla, putkiin johdetaan nestemäistä ainetta jonka lämpötila on hyvin alhainen, yleensä nestemäistä typpeä.
Verrattuna ulkona sijaitsevaan luistinrataan jäähallit myös suojaavat urheilijoita sääolosuhteiden muutoksilta ja näin ollen esimerkiksi jääkiekkoilijoiden jääharjoittelukausi pystytään aloittamaan jo kesähelteillä. Talvisin jäähalli pitää myös tuulen, lumen ja pakkasen pois häiritsemästä urheilijoita sekä yleisöä.
Historia
Ensimmäinen jäähalli rakennettiin Kanadaan, Montrealiin vuonna 1875 ja seuraava Lontooseen 1876. Ensimmäistä kertaa jääkiekon maailmanmestaruudesta kilpailtiin jäähallissa vuoden 1958 kisoissa. Suomen ensimmäinen jäähalli Tampereen jäähalli valmistui vuonna 1965.[2]
Suomen suurimmat jäähallit
| Jäähalli | Katsojakapasiteetti | Kaupunki | |
|---|---|---|---|
| 1 | Tampereen Kannen areena | 13 455 | Tampere |
| 2 | Helsinki-halli (entinen Hartwall Arena) | 13 349 | Helsinki |
| 3 | Turkuhalli | 10 500 | Turku |
| 4 | Helsingin jäähalli | 8 200 | Helsinki |
| 5 | Tampereen jäähalli | 7 300 | Tampere |
| 6 | Espoo Metro Areena | 6 982 | Espoo |
| 7 | Oulun jäähalli | 6 726 | Oulu |
| 8 | Isomäki Areena | 6 443 | Pori |
| 9 | Kouvolan jäähalli | 6 000 | Kouvola |
| 10 | Äijänsuon jäähalli | 5 400 | Rauma |
| 11 | Hämeenlinnan jäähalli | 5 360 | Hämeenlinna |
| 12 | Kuopion jäähalli | 5 300 | Kuopio |
| 13 | Vaasan jäähalli | 5 200 | Vaasa |
| 14 | Kisapuisto | 4 820 | Lappeenranta |
| 15 | Mehtimäen jäähalli | 4 800 | Joensuu |
| 16 | Jyväskylän jäähalli | 4 437 | Jyväskylä |
| 17 | Isku Areena | 4 403 | Lahti |
| 18 | Kalevankankaan jäähalli | 4 200 | Mikkeli |
| Kokkolan jäähalli | 4 200 | Kokkola | |
| 20 | Lappi-areena | 3 500 | Rovaniemi |
Lähteet
- ↑ https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
- ↑ Reino Laukkanen: Suomesta oppia maailman jäähalleihin studiolumi.com. Viitattu 24.11.2010. Suomen kieli